Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin ei onnistu ilman suuria rakenneuudistuksia, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju ennustaa Ylellä.
Hänen mukaansa 40 000 uuden työpaikan luominen edellyttäisi hintakilpailukyvyn parantamista esimerkiksi uudella kilpailukykysopimuksella.
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on aiemmin ilmoittanut, että vuonna 2016 solmittu kiky-sopimus päättyy tänä kesänä. On epäselvää, löytyykö tulevalta kansanrintamahallitukselta halua näin mittaville työmarkkinauudistuksille.
– Se on varmasti vaikea toteuttaa poliittisesti, mutta sitä kautta tulisi pienimmällä tuskalla eniten työpaikkoja, Aki Kangasharju sanoo.
Ekonomisti huomauttaa, että pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kiky-sopimus lisäsi työllisyyttä Etlan arvion mukaan 20 000–36 000 hengellä. Ratkaisu sisälsi palkkojen jäädyttämistä, työaikojen pidentämistä ja lomarahojen leikkauksia julkiselle sektorille.
Maailmantalouden kysyntä hiipuu
Työllisyysasteen kohottaminen nykyisestä on entistä vaikeampaa, sillä työttömyys on saavuttanut niin sanotun rakenteellisen tasonsa.
– Nyt ei ole enää lyhytaikaisia hyvän koulutustason omaavia työnhakijoita jäljellä, vaan enemminkin pitkäaikaistyöttömiä ja heitä, joilla osaaminen ei kohtaa työmarkkinoiden tarpeiden kanssa, Aki Kangasharju toteaa.
Maailmantalouden synkät pilvet ovat aiheuttaneet jo huolia kasvun nopeasta hyytymisestä.
– Nyt kun vielä on näköpiirissä kauppasodan paheneminen ja maailmantalouden hiipuminen, esimerkiksi Yhdysvalloissa voi tulla taantuma ensi vuonna. Jos tämä tapahtuu, se tarkoittaa sitä, että maailmantalouden kysyntä hiipuu ja meidän työllisyysasteemme ilman lisätoimia jää selvästi alle 74 prosentin, Kangasharju jatkaa.