Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen pitää keskeisenä kysymyksenä, muuttuuko taantuman luonne koronaviruspandemian aikana.
– Mikäli taantuma pitkittyy ja muuttuu talousfundamenteista lähtöisin olevasta enemmän odotuksiin painottuvaksi, mittava elvytys ei olisi paras lääke. Etenkin jos huonoihin odotuksiin yhdistetään vielä voimakas ikääntyminen, häviää elvytyksestä teho. Odotuksista lähtöisin oleva taantuma selätetään sen sijaan parhaiten rakenteellisilla uudistuksilla, Pakarinen toteaa blogissaan.
Onko tällainen taantuman luonteen muuttuminen sitten mahdollista?
Sami Pakarisen mukaan esimerkki löytyy läheltä.
– Finanssikriisissä Suomi kohtasi talouden fundamenteista alkaneen laman, joka muuttui vähitellen odotuspohjaiseksi etenkin teollisuuden rakennemuutoksen seurauksena. Tämän seurauksena tuottavuuden kehitys jäi pitkäksi aikaa hyvin heikoksi. Oman lusikkansa soppaan toi myös selvästi heikentynyt kilpailukyky ja viennille tärkeän Venäjän talouden vaikeudet, ekonomisti kertaa.
Pakarisen mukaan on vaikea sanoa, onko samanlainen kehityskulku edessä koronakriisin jälkeen. Lähtökohtia hän ei pidä mairittelevina.
– Investoinnit tulevaan ovat vähäisiä, tuottavuuden kasvu on hidasta, kilpailukyvyssä riittää parantamista, väestö ikääntyy ja julkisen talouden ongelmat kärjistyvät toden teolla 2020-luvulla, Pakarinen listaa.
Hän varoittaa uudesta talouden menetetystä vuosikymmenestä. Tätä kuvausta käytetään usein finanssikriisin jälkeisistä vuosista, jolloin Suomi ei monista muista maista poiketen päässyt kasvuun kiinni.
Uuden tällaisen jakson välttämiseksi tarvitaan Pakarisen mukaan uskottavat poliittiset päätökset, joilla vahvistetaan talouden toimijoiden luottamusta toimintaympäristöön ja vältetään pessimististen odotusten kierre.
Sami Pakarisen mukaan heikommat odotukset syövät tehokkaasti investointihalukkuutta, joka heikentää suoraan talouden tulevaisuuden kasvupotentiaalia. Hänestä olisi parasta, jos päätöksentekijät pystyisivät luomaan uskottavan ja ennakoitavan pitkän aikavälin näkymän samaan aikaan, kun rakenteellisia uudistuksia viedään ripeästi eteenpäin.
– Mikäli tässä ei Suomessa onnistuta, vaarana on, että koronan tuoma äkkipysäys muuttuu odotusten heikentymiseksi ja edessä on taas menetetty vuosikymmen, hän toteaa.
Budjettiriihi oli Sami Pakarisen mukaan hyvä tilaisuus tehdä näitä päätöksiä, mutta se jäi valitettavan vajaaksi.
– Työllisyyden suhteen olisi tarvittu kunnianhimoisempia tavoitteita ja vaikuttavampia keinoja sekä niitä julkistaloutta vahvistavia uudistuksia.