Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanojan mukaan hyvinvointivaltion rahoituspohja ajautuu yhä huterammalle pohjalle lähivuosien aikana.
Hän kehottaa katkaisemaan julkisen talouden ”kuolemankierteen” tekemällä työllisyyttä ja talouskasvua tukevia uudistuksia.
– Tämän asian mittaluokka on suuri, sillä meillä on tällä hetkellä noin 35 yli 65-vuotiasta sataa työikäistä kohden. Runsaan kymmenen vuoden kuluttua se on jo noin 45, eli tämä tulee aika nopeasti meille eteen, Lauri Kajanoja toteaa Talous.tv:n haastattelussa.
– Suuret ikäluokat ovat jo pitkälti jääneet eläkkeelle. Nyt lähivuosina heidän hoitotarpeensa ennustetaan kasvavan merkittävästi. Ja siihen tulee menemään lisää rahaa, Kajanoja jatkaa.
Ekonomisti jakaa poliittikkojen vaihtoehdot kahteen kategoriaan: lyhyellä aikavälillä voidaan säästää menoissa tai kiristää verotusta. Pidemmällä tähtäimellä hyvinvointivaltion pohjaa voidaan tukea työllisyysastetta nostavilla rakenteellisilla uudistuksilla.
Työn ja yrittämisen verottaminen kampittaa talouskasvua
Lauri Kajanoja varoittaa mahdollisten veronkorotusten haittavaikutuksista.
– Sellainen verotus, joka kohdistuu työn tekemiseen, ei tietenkään ole työllisyyden kannalta hyvä asia. Työhön ja yrittämiseen kohdistuvat verot vähentävät taloudellista aktiviteettia, Kajanoja sanoo.
Painopisteen siirtäminen esimerkiksi kiinteistöveroihin, haittaveroihin tai kulutukseen olisi taloustieteilijöiden yleisen näkemyksen mukaan vähemmän haitallista. Veropohjaa hän kehottaa pitämään laajana ja veroasteita mahdollisimman matalina.
– Silloin hyvinvointitappiot ovat pienempiä, eli menetämme vähemmän työllisyyden ja talouskasvun edellytyksiä, Kajanoja toteaa.
Miten julkinen talous selviää, miksi investoidaan niin vähän ja mitä rahapolitiikalla voidaan saavuttaa? Kommentoin https://t.co/33ahc8rrWr:ssä @JoukoMarttila'lle. https://t.co/XkQ0JxEg77
— Lauri Kajanoja (@LauriKajanoja) April 11, 2019