Alkuvuoden puheenaihe taloudessa on ollut korkojen nousu. Kyse ei kuitenkaan ole ollut kotitalouksille tutuista euribor-koroista, vaan niin sanotuista pitkistä koroista, kuten kymmenen vuoden valtion lainan korosta.
– Asuntovelallisen ei vielä tarvitse huolestua, mutta nousu on hyvä muistutus siitä, että taloudenpitoa ei tule rakentaa nollakorkojen varaan, toteaa OP Ryhmän senioriekonomisti Tomi Kortela Twitterissä.
Tämän vuoden aikana tapahtunutta korkojen nousua selittää pääosin inflaatio-odotusten kasvu markkinoilla. Markkinahintoihin perustuvat inflaatio-odotukset ovat nousseet trendinomaisesti koronakriisin akuutin vaiheen jälkeen.
– Tämä taas lopulta heijastuu pidempiin korkoihin, koska velkakirjoihin sijoittajat haluavat korvausta riskille siitä, että tulevaisuudessa inflaatio syö velkakirjojen sijoitustuottojen ostovoimaa aiempaa enemmän, Kortela kirjoittaa blogissa.
USA:n pitkät korot
Kortelan mukaan korkojen nousua tarkasteltaessa on hyvä huomioida myös se, että korkojen merkittävä nousu koskee oikeastaan vain USA:n pitkiä korkoja.
– Myös euroalueella pitkät korot ovat nousseet, mutta vain maltillisesti, ja esimerkiksi hyvän luottoluokituksen omaavien valtion lainojen 10 vuoden korot ovat edelleen negatiiviset.
– USA:n ja euroalueen pitkien korkojen käyttäytymisen ero selittyy sillä, että euroalueella markkinoiden inflaatio-odotukset ovat huomattavasti maltillisemmat kuin USA:ssa. USA:ssa inflaatio-odotukset ovat ylittäneet kriisiä edeltäneen tason ja ovat keskuspankin tavoitteen mukaiset.
Kortelan mukaan euroalueella taas inflaatio-odotusten nousu on ollut maltillista, eivätkä odotukset vastaa keskuspankin kahden prosentin inflaatiotavoitetta. Euroalueella odotukset talouskasvusta ja inflaatiokehityksestä ovat huomattavasti USA:ta maltillisemmat, mikä näkyy inflaatio-odotusten ja pitkien korkojen erilaisena käyttäytymisenä.
– Edelleen on syytä huomioida, että sekä USA:ssa että euroalueella lyhyet korot eivät ole juurikaan nousseet. Markkinat siis odottavat, että keskuspankit eivät nosta ohjauskorkojaan vähän aikaan.
Euribor-korkoihin ei kohdistu odotuksia noususta
Lyhyiden korkojen vakaus on heijastunut myös euribor-korkoihin, joita tyypillisesti käytetään suomalaisten kotitalouksien ja yritysten pankkilainojen viitekorkoina.
– Odotukset euribor-korkojen kehityksestä eivät ole juurikaan muuttuneet, kun odotuksia tarkastellaan muutama vuosi eteenpäin. Tällä hetkellä markkinoilla hinnoitellaan ainoastaan pienellä todennäköisyydellä mahdollisuutta, että euribor-korot nousisivat positiivisiksi seuraavan vuoden aikana, Kortela toteaa.
Hänen mukaansa euribor-korkojen odotusten mataluus heijastelee sitä, että pysyviä inflaatiopaineita ei ainakaan vielä näytä kertyneen euroalueelle.
– Vaikka euroalueen ja Suomen inflaatio tulee todennäköisesti kiihtymään kuluvan vuoden aikana kahden prosentin tuntumaan, tai ylikin, joinakin kuukausina johtuen muun muassa öljyn hinnan noususta, ei lyhyiden korkojen uskota vielä nousevan. Markkinat siis odottavat inflaation kiihtymisen olevan väliaikaista, jolloin EKP ei tule siihen reagoimaan.
Kotela korostaa, että lyhyiden korkojen nousu tulee euroalueella ajankohtaiseksi siinä vaiheessa, kun inflaation kiihtyminen näyttää pysyvämmältä. Pysyvämpi inflaation kiihtyminen euroalueella näkyy muun muassa palkkojen nousuvauhdin selvänä kiihtymisenä ja inflaatioennusteiden nousuna.
Korot pysynevät matalina
Kortelan mukaan USA:ssa nähty inflaatio-odotusten nousu ja sen siivittämä pitkien korkojen kohoaminen on ainakin vielä paljolti palautumista koronakriisistä.
– Inflaatio-odotusten nousu heijastelee vahvaa kysyntää tulevaisuudessa, mitä voidaan koronakriisin jälkeen pitää positiivisena asiana. Korot tai inflaatio-odotukset eivät viittaa siihen, että inflaatio olisi riistäytymässä käsistä.
Kortela muistuttaa, että pidempien korkojen nousu USA:ssa on kuitenkin hyvä muistutus siitä, että korot voivat myös nousta.
– Talouden pitoa ei siis tule rakentaa negatiivisten korkojen varaan, vaikka 12 kuukauden euribor on ollut jo viisi vuotta negatiivinen. Myös euroalueella on täysin mahdollista, jopa toivottavaa, että lyhyet korot nousevat positiivisiksi tulevaisuudessa. Tämä kertoisi vahvan talouskasvun käynnistymisestä.
– Edelleen voi kuitenkin ajatella, että koronaviruskriisistä tapahtuneen palautumisen jälkeenkin korkotaso jää matalammaksi kuin mihin 2000-luvun aikana keskimäärin totuttiin. Tämä pätee erityisesti euroalueella, ja tässä mielessä talouden isossa kuvassa ei ole nähtävissä merkittäviä muutoksia.
Alku vuoden puheenaihe taloudessa on ollut korkojen nousu. Asuntovelallisen ei vielä tarvitse huolestua, mutta nousu on hyvä muistutus siitä, että taloudenpitoa ei tule rakentaa nollakorkojen varaan.
Tarkemmin aiheesta blogissani 👇https://t.co/iEoJIpijg0
— Tomi Kortela (@KortelaTomi) March 10, 2021