Maaliskuussa työllisyys oli 60[nbsp]000 työllisen päässä hallituksen asettamasta tavoitteesta. Luku käy ilmi Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskurista, jossa seurataan hallituksen työllisyystavoitteen etenemistä.
Tänään julkaistut työllisyysluvut osoittavat, että työllisyysasteen trendi oli maaliskuussa 72,9 prosenttia. Työttömyysasteen trendi oli 6,6 prosenttia.
Koronakriisi rantautui Suomeen konkreettisesti maaliskuun puolessavälissä. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki pelkääkin yritysten ja työpaikkojen puolesta. Mikäli yrityksiä ajautuu laajalti konkurssiin, tuhoutuvat samalla myös työpaikkoja ja suuri määrä hyvinvointia.
– Maaliskuu on ensimmäinen kuukausi, johon koronakriisi aidosti vaikuttaa. On kuitenkin pidettävä mielessä, että tilastoissa kriisi ei vielä näy täydellä voimallaan. Myrskyn todellinen tuho paljastuu vasta myöhemmin, hän sanoo.
Työvoimatutkimuksessa alle kolme kuukautta ja määräaikaisesti lomautettuna olleet tilastoituvat työllisiksi. Maaliskuun luvuissa monet lomautetut ovat siis vielä tilastoituneet työllisiksi, Kotamäki muistuttaa.
– Huhtikuun luvut tulevat näyttämään työmarkkinoilla dramaattisemmilta. Maaliskuun luvut ovat vielä hyviä myös siksi, etteivät yritykset ehtineet sopeuttaa toimintaansa kunnolla vielä maaliskuussa. Muutos tullaan näkemään, ehkä onneksikin, vasta myöhemmin. Kyllä tässä vielä varmaan jonkin aikaa mennään alaspäin, Kotamäki pohtii.
Hänen mukaansa on todennäköistä, ettei asioiden todellinen tola tule esille vielä maaliskuun eikä edes huhtikuun luvuissa.
– Keskuskauppakamarin tekemien kyselytutkimusten mukaan lähitulevaisuus näyttää kuitenkin haastavalta. Myös ennustelaitosten arviot talouden kehityksestä viittaavat jyrkkään tuotannon supistumiseen tänä vuonna. Se näkyy pakostikin työmarkkinoilla.
Kotamäen mukaan tuhannen taalan kysymys on, kuinka kauan taantuma jatkuu.
– Suomen työmarkkinoita on haukuttu jäykiksi ja useat tutkimukset sen vahvistavatkin. Talouden yllättävät kriisit ovat paikkoja, jolloin markkinoiden joustavuudesta olisi apua. Työttömyyttä ei siis saisi päästää kohoamaan alun perinkään kovin korkealle tänä vuonna. Se on Suomen paras sauma välttyä pidempiaikaiselta taantumalta, Kotamäki sanoo.