Yhdysvaltain tullipäätös iskee investointihyödykkeiden kysyntään myös Suomessa, arvioi Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki Talouselämälle.
Yhdysvallat on korottanut kiinalaistuotteita koskevia lisätulleja 25 prosenttiin. Tullit koskevat nyt kaikkiaan 250 miljardin dollarin arvoista vuotuista kiinalaistuontia.
− Tuli kylmää vettä sillä tavalla, että pikemminkin odotuksissa oli, että oltaisiin menossa kohti liennytystä ja nyt tuli tällainen käänne. Tämä latistaa investointi-ilmapiiriä ylipäätään maailmalla, Pasi Kuoppamäki sanoo TE:lle.
Hänen mukaansa yksittäinen tullipäätös ei iske Suomen talouteen vielä kovin pahasti. Vaikutukset voisivat olla 0,1 prosenttiyksikön luokkaa, kun nyt Danske Bank ennustaa Suomen talouskasvun hidastuvan tänä vuonna 1,7 prosenttiin. Jos kauppasota kärjistyy, tilanne on toinen.
Kuoppamäki huomauttaa olevan mahdollista, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin päätöksessä on kyse pelottelutaktiikasta, ja siitä voidaan yhä perääntyä nopeastikin.
− Jos se ei ole näin, vaan tämä kertoo siitä, että kauppaneuvottelut eivät ole ratkeamassa toisella vuosineljänneksellä, vaan pikemminkin tullit jäävät pidemmäksi aikaa korkeammalle tasolle, niin onhan se mahdollista, että Suomen bkt:n kasvu painuu jo tänä vuonna lähemmäs yhtä prosenttia.
Se olisi Kuoppamäen mukaan uudelle hallitukselle vakava paikka, sillä hallitus olettaa aloittavansa melko hyvässä taloustilanteessa. Yllättäen saatettaisiin joutua tilanteeseen, jossa verotulot eivät enää kasva, yritysten rekrytointihalut alkavat hiipua ja julkisen talouden tilanne saattaa kääntyä jopa heikompaan.
Silloin toiveet 75 prosentin työllisyysasteesta lentävät Kuoppamäen mukaan romukoppaan.
− On erittäin epätodennäköistä, että 75 prosenttiin päästäisiin tilanteessa, jossa talouskasvu sakkaa nopeasti, hän sanoo.