Ekonomisti tasokokeista: Mitä nämä ”karmaisevat menetelmät” ovat?

Heikki Pursiaisen mukaan peruskoulun tasokokeita vastustetaan oudoilla perusteluilla.
Yhdeksännen luokan matematiikan tehtäviä.
Suomalaisoppilaiden osaaminen on romahtanut 20 vuodessa, mutta kansallisia tasokokeita ei järjestetä. toisin kuin monessa muussa maassa. Yhdeksännen luokan matematiikan tehtäviä. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Yhdeksännen luokan matematiikan tehtäviä.
Suomalaisoppilaiden osaaminen on romahtanut 20 vuodessa, mutta kansallisia tasokokeita ei järjestetä. toisin kuin monessa muussa maassa. Yhdeksännen luokan matematiikan tehtäviä. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Ekonomisti Heikki Pursiainen ottaa kantaa koulujen tasokokeisiin. Hänen mielestään opetusministeri Anders Adlecreuz (r.) tuntuu jopa vähän pelottelevan ihmisiä ”taloustieteen menetelmillä”.

Opetusministeri on sanonut julkisuudessa, että tasokoekeskustelua on käyty liiaksi taloustieteilijöiden ehdoilla, vaikka opetusalalla laajasti vastustetaan kansallisia, koko ikäluokan käsittäviä kokeita.

– Mitä nämä karmaisevat menetelmät ovat? Kuinka suuren vaaran ne aiheuttavat? ihmettelee Pursiainen X-viestialustalla.

Pursiainen havainnollistaa asian videolla. Hän toteaa, että esimerkiksi luokkakoon merkitystä oppimiseen helposti yli- tai aliarvioidaan, vaikka erikokoisille luokille usein valikoituu aivan erilaisia oppilaita monestakin syystä. Tätä on kuitenkin tutkittu taloustieteen menetelmillä maailmalla, kun käytössä on myös kattavaa tutkimustietoa oppimistuloksista.

– Luokkakoon vaikutukset ovat olemattoman pieniä, luokkakoon pienentäminen [oppimisen parantamiseksi] on siis kallista ja tehotonta, toisin kuin opettajat luulevat, Pursiainen toteaa.

– Taloustieteen menetelmät eivät siis ole mitään kauheita ”rahajuttuja”, eikä niihin edes liity mitään taloutta, Pursiainen painottaa, ja toteaa, että ilman dataa oppimistuloksista ei voi tutkia mitään.

Pursiainen otti tasokokeisiin kantaa myös aiemmin kolumnissaan Verkkouutisissa. Hän kirjoitti, että harvoin näkee tutkijoiden taistelevan tiedon lisääntymistä vastaan. Pursiainen piti ilmiötä suorastaan ällistyttävänä.

Myös Helsingin ex-pormestari Juhana Vartiainen on ilmaissut olevansa pettynyt opetusministerin kantaan.

– Tasokokeiden mahdollistama kausaalianalyysi ei ole mikään ”taloustieteen näkökulma”, vaan tieteen perustyökalu, jota sovelletaan kaikissa tieteissä, Vartiainen kommentoi aiemmin X:ssä.

Adlercreutz vastasi ketjussa, että peruskouluun tuotava osaamistakuu ratkaisee monta sellaista asiaa, joita tasokokeita kannattavat tavoittelevat.

Vartiainen ei osta selitystä.

– En usko että osaamistakuunkaan vaikutuksia voi osoittaa ilman tasokokeiden laajaa dataa, hän huomauttaa.

Paikalle hälytettiin useita partioita. Koululta ei löydetty mitään vaaraan viittaavaa.
Yhdeksännellä luokalla vain 20 prosenttia oppilaista opiskelee valinnaista kolmatta kieltä.
Vain joka neljäs opettaja kannattaa kansallisia kokeita, kertoo OAJ:n kysely.
Mainos