Vaikka Ruotsi ei ole ottanut käyttöön massiivisia rajoitustoimia koronavirusepidemian torjumiseksi, sen talous sukeltaa likimain yhtä paljon kuin Suomenkin. Syynä on se, että ihmisten käyttäytymismuutokset vaikuttavat ilman pakottavia rajoitustoimiakin.
– Suomen talous voi nousta nopeasti, mikäli epidemia pidetään niin pienenä, että ihmiset uskaltavat taas liikkua, kirjoittaa Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan ekonomisti Sanna Kurronen blogissaan.
Ruotsi on tiedotusvälineissä esitelty maana, jossa ei ole tehty sulkutoimia koronapandemian vuoksi. Suomi taas luokitellaan usein ankarien sulkutoimien maaksi. Todellisuudessa molemmat ovat Kurrosen mukaan siltä väliltä.
– Suomi on kuitenkin onnistunut suojelemaan ihmishenkiä huomattavasti Ruotsia paremmin, eikä talousvaikutuksissa toistaiseksi näy juuri eroa, Kurronen toteaa.
Ruotsi ei ole sulkenut kouluja, mutta lukiot ja yliopistot on suljettu. Suuret, yli 50 hengen kokoontumiset on kielletty Ruotsissa. Kaupat, ravintolat, kuntosalit ja kirjastot ovat sen sijaan saaneet olla auki.
Taloudet vajoavat rinta rinnan
Sekä Suomen että Ruotsin taloudet ovat romahtaneet viime viikkoina. Kurrosen mukaan Suomen Ruotsia tiukempien rajoitusten aiheuttama lisähaitta taloudelle näyttää kuitenkin tuoreimpien luottamusindeksien valossa olevan vähäinen.
Ruotsin talouselämän luottamusta mittaava NIER-indeksi laski huhtikuussa alimmilleen mittaushistoriassa. Se indikoi Nordean arvion mukaan lähes kymmenen prosentin laskua bruttokansantuotteeseen vuoden toisella neljänneksellä.
OP taas arvioi Suomen vastaavien luottamuslukujen perusteella Suomen talouden supistuvan noin kymmenen prosenttia samalla ajanjaksolla.
Teollisuuden luottamuksen lasku on molemmissa maissa hieman loivempi kuin koko indeksin, mutta sekin on jo nyt samaa luokkaa kuin finanssikriisin aikaan.
Sekä Ruotsin että Suomen taloudet ovat hyvin vientivetoisia, joten molemmissa maissa teollisuus kärsii voimakkaasti Euroopan ja koko maailmantalouden kysynnän heikkenemisestä.
– Pahiten kärsinyt sektori on tässä vaiheessa odotetusti yksityinen palvelusektori. Suomen ja Ruotsin palvelusektoreilla luottamuksen pudotus on ollut hyvinkin samaa suuruusluokkaa, vaikka Ruotsissa rajoitustoimet ovat olleet selvästi vähäisempiä, Kurronen toteaa.
Palveluiden käyttö on vähentynyt Ruotsissa
Google julkaisee liikkumistietoja eri alueilta. Sen perusteella vapaa-ajanpalveluiden käyttö on vähentynyt Suomessa noin 40 prosenttia normaalista ympäri maan. Vapaa-ajanpalveluihin kuuluvat muun muassa ravintolat, ostoskeskukset, museot, huvipuistot ja elokuvateatterit.
– Vaikka Ruotsissa näitä palveluita ei ole määrätty suljettaviksi, liikkumistietojen mukaan niiden käyttö on vähentynyt noin 20 prosenttia, Tukholman seudulla lähes 30 prosenttia.
Nordean korttimaksut olivat Suomessa viikolla 16 noin neljänneksen pienemmät kuin vuoden alussa. Ruotsissa pudotus on ollut Swedbankin tietojen mukaan noin 15 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.
– Korttimaksutiedot sekä liikkumistiedot ovat toki vain suuntaa antavia ja erityisesti niistä voi etsiä merkkejä talouden tulevasta toipumisesta. Toistaiseksi vahvoja signaaleja talouden toipumisesta ei ole, Kurronen toteaa.
Hänen mukaansa ihmiset sopeuttavat käyttäytymistään vallitsevan tilanteen mukaan osin riippumatta siitä, mitkä ovat täsmälliset määräykset. Siksi rajoitustoimien purkamisella ei välttämättä olisi Suomessa suurta vaikutusta, mikäli ihmiset eivät uskalla edelleenkään liikkua.
– Jos tartunnan riski on pieni ja sairastuneet löydetään ja eristetään nopeasti, ihmiset uskaltavat taas liikkua ja kuluttaa. Jos virus jyllää, moni pysyttelee kotona, Kurronen päättelee.
Epidemian kurissa pysyminen varmistettava
Kasvuennusteissa sekä Riksbank että Konjukturinstitutet odottavat tälle vuodelle syvempää talouden pudotusta Ruotsiin, kuin Suomen Pankki ja valtiovarainministeriö odottavat Suomeen. Myös työttömyysennusteet näyttävät Ruotsissa synkemmiltä kuin Suomessa.
– Tosin heikko kehitys Ruotsissa alkoi jo ennen koronakriisiä, Kurronen huomauttaa.
Ruotsin toipuminen voi kuitenkin olla nopeampaa ensi vuonna. Tukholmassa talous voi normalisoitua jo syksyllä, mikäli kaikki taudin sairastaneet saavat pysyvän immuniteetin. Laumasuoja voi olla kohtalaisen hyvä jo loppuvuonna. Ruotsin toipumista tukee myös vahvempi julkinen sektori, kasvava työikäinen väestö ja monipuolisempi viennin rakenne.
– Toisaalta myös Suomella on mahdollisuus oppia elämään viruksen kanssa ja palata lähelle normaalia ilman yhtä suurta ihmishenkien menetystä, mikäli testaa, jäljitä, eristä ja hoida -strategia toimii. Hallituksen on nyt varmistettava, että epidemia saadaan pidettyä kurissa samalla kun taloutta avataan.
Kurronen toteaa, että kansa luottaa nyt päättäjiin, joten hallituksella on kaikki edellytykset onnistua.
– Näin Suomi voi aueta nopeammin kuin Ruotsi, jossa tauti jyllää vielä kuukausia, kun laumasuojaa rakennetaan.