Budjettiesitys kasvattaisi Italian budjettialijäämän 2,4 prosenttiin suhteessa maan bruttokansantuotteeseen. Alijäämän kasvu on vastoin sijoittajien odotuksia ja EU-johtajien toiveita.
Italian budjettialijäämän kasvu on huolenaihe myös Euroopan keskuspankille. Keskuspankki ottaa jo askelia rahapolitiikkansa kiristämisessä. EKP on lopettelemassa lainaosto-ohjelmaansa ja valmistautuu nostamaan ohjauskorkojaan ensi vuoden syksyllä.
EKP ensisijaisena tavoitteena on ylläpitää hintavakautta, mutta LähiTapiolan rahoitusmarkkinaekonomisti Jyri Kinnusen mukaan keskuspankki joutuu ottamaan huomioon myös euroalueen kolmanneksi suurimman talouden Italian edesottamukset valtiontaloutensa tasapainottamisessa.
Korkojen nousu euroalueella voisi heikentää huomattavan velkaisen Italian maksukykyä vaarallisen paljon. Italialla on velkaa yli 2300 miljardia euroa, yli 130 prosenttia maan BKT:stä.
– Italia on iso talous mutta se on myös hyvin velkainen talous. Italialle olisi myrkkyä se, että korot euroalueella lähtisivät nousemaan merkittävästi, Kinnunen sanoo.
– Periaatteessa asia ei mene niin, että EKP jättäisi Italian takia korkoja nostamatta. Käytännössä kuitenkin Italia rajoittaa sitä, kuinka nopeasti ja kuinka paljon EKP voi rahapolitiikkaansa kiristää. Jo valmiiksi EKP:n rahapolitiikan kiristämisen mahdollisuudet ovat pienet. Inflaationäkymät eivät ole korkeat ja talouskasvu on tasaantumassa.
Kinnusen mukaan sijoittajat ovat hermoilleet Italian hallituksen toimista. Italian valtionlainojen markkinakorot ovat käyneet jo korkeimmillaan neljään vuoteen.
– Vielä Italialla ei ole hätää maksukykynsä kanssa, sillä maa on käyttänyt hyvin hyväkseen matalien korkojen aikakauden. Maa on saanut kiinnitettyä rahoituksensa pitkäksi aikaan alhaisiin korkoihin. Maan valtionlainojen keskimääräinen juoksuaika on alle seitsemän vuotta ja keskikorko 2,8 prosenttia. Pientä huojennusta korkomarkkinoille ovat tuoneet Italian hallitusedustajien lausunnot budjettialijäämän supistamisesta 2020 ja 2021, hän toteaa.
Italian ongelmana on kuitenkin iso velkataakka ja vaatimaton talouskasvu.