Hallituksen on otettava tavoitteekseen rajoitusten vähentäminen vain välttämättömiin toimiin, linjaa Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn ekonomisti Sanna Kurronen.
– Taloutta on avattava siten, että epidemia yltyy mahdollisimman vähän, EVAn ekonomisti Sanna Kurronen kirjoittaa blogissaan.
Kurrosen mukaan rajoitustoimien hintalappu on yli miljardi euroa viikossa.
– Jos se jaettaisiin tasan kaikkien suomalaisten kesken, jokaiselle tulisi maksettavaa 181 euroa viikossa ja 724 euroa kuukautta kohden. Nelihenkisen perheen koronalasku olisi 2[nbsp]895 euroa kuukaudessa, Kurronen laskee.
Käytännössä hintaa maksavat tavalliset suomalaiset pienentyneinä ansioina ja yrittäjät menetettyinä toimintamahdollisuuksina sekä nuoret, jotka menettävät ensimmäisen mahdollisuutensa kiinnittyä työelämään ja koululaiset, joiden oppimistulokset heikkenevät, voivat kärsiä pysyvästi.
– Koronavirus päihitetään lopulta, mutta nyt sen kanssa on opittava elämään. Se tapahtuu sekä terveydellisiä että taloudellisia haittoja minimoimalla, Kurronen näkee.
Kaikkia rajoituksia ei voida purkaa edes vuoden loppuun mennessä
Kurrosen mielestä hallituksen strategisena tavoitteena on oltava talouden mahdollisimman laaja avaaminen siten, että epidemia ei ylly liikaa.
– Vaikka kaikkia rajoituksia ei todennäköisesti voida purkaa edes vuoden loppuun mennessä, ennakoitavissa olevat toimet helpottaisivat yritysten sopeutumista tilanteeseen. Hallitus voisi siis sanoa, että mikäli sairaala- ja tehohoidossa olevien määrä jatkaa laskuaan, rajoitteita voidaan alkaa purkaa toukokuussa, Kurronen ehdottaa.
Hänen mielestään myös rajoitustoimien purkamisen järjestys tulisi viestiä jo nyt, vaikka sitä muokattaisiin myöhemmin.
Kurrosen mielestä rajoitustoimien purku voidaan aloittaa kouluista, koska etäopetuksen sosiaaliset haitat todennäköisesti pahenevat koulusulun pitkittyessä.
– Koulut on syytä avata ainakin pienimmille koululaisille viimeistään toukokuun puolivälissä reiluksi pariksi viikoksi. Samalla koululaisia olisi testattava, jotta saisimme syksyä varten tietoa viruksen mahdollisesta leviämisestä kouluissa.
Ravintolatilojen avaaminen pitäisi Kurrosen mukaan tehdä vaiheittain siten, että riittävä varoetäisyys varmistetaan. Käytännössä se tarkoittaisi esimerkiksi yökerhojen avaamista vasta myöhemmin.
Purkua tuettava testataamalla, jäljittämällä ja eristämällä
Julkisia tiloja, kuten kirjastoja ja museoita, voidaan myös avata, mikäli niissä pystytään varmistamaan riittävät etäisyydet.
– Yrityksiä ja muita palveluiden tuottajia tulee ohjeistaa riittävistä suojatoimista, joihin voi kuulua myös henkilökunnan hengityssuojainten käyttöä, pintojen desinfioimista sekä kävijämäärien rajoittamista.
Työvoiman liikkuvuutta pitäisi ekonomistin mukaan helpottaa pian esimerkiksi Suomen ja Viron välillä, missä epidemia näyttää olevan hallinnassa.
Kurrosen mukaan rajoitusten purkua on tuettava testauksella, tartuntaketjujen jäljityksellä sekä tehokkaalla sairaiden ja altistuneiden eristämisellä.
– Lisäksi terveydenhuolto on valjastettava tuottamaan mahdollisimman paljon uutta tietoa päätöksenteon tueksi. Toistaiseksi tiedämme aivan liian vähän siitä, mitkä rajoitustoimista ovat tehokkaimpia epidemian hillitsemiseksi.
Kurrosen mukaan suuria tilaisuuksia ja tapahtumia koskevat rajoitukset on poistettava vasta viimeisenä.