Korona-aikana kotitalouksien kulutus on vähentynyt erityisesti palveluissa, joiden kysynnän toipuminen on toistaiseksi epävarmalla pohjalla, toteaa Palvelualojen työnantajat Palta ry:n pääekonomisti Martti Pykäri.
Pandemia kurittaa taloutta, ja hapen saantia rajoittaa erityisesti kotitalouksien vähentynyt kulutus.
– Vastaavasti rajoituksia purettaessa talouden elpyminen nojaa kulutuksen käynnistymiseen. Toiveita kulutuksen nopealle kasvulle herättää se, että kulutuksen väheneminen ei ole johtunut niinkään tulojen vähenemisestä vaan lisääntyneestä säästämisestä, Pykäri toteaa blogissaan.
– Kulutusjuhlia odottavat voivat kuitenkin joutua pettymään.
Pykärin korostaa, että kertynyt säästö ei lähtökohtaisesti kuitenkaan ole kysyntää. Kysynnällä on aina jokin kohde.
– Tyypillisimmillään kulutuksen vaihtelut kohdistuvat harvinaisempiin ja suurempiin yksittäishankintoihin, joita lykätään taloudellisen tilanteen heikentyessä. Tilastoissa tämä näkyy kestävissä ja puolikestävissä tavaroissa kuten kulkuneuvojen, elektroniikan, kodinkoneiden ja huonekalujen kulutuksen vaihteluna.
Hänen mukaansa juuri näin tapahtui finanssi- ja eurokriisin aikana. Esimerkiksi henkilöautojen ensirekisteröintien 2000-luvun pohjat nähtiin vuonna 2009. Ensirekisteröinnit vähenivät 35 prosentilla.
– Sen sijaan palveluiden kulutuksen vaihtelut ovat lyhytikäisten tavaroiden (pääosin vähittäiskauppaostosten) ohella yleensä kaikkein vähäisimpiä. Nyt tilanne on kuitenkin hyvin toisenlainen.
Korona-aikana kotitalouksien kulutus on vähentynyt erityisesti palveluissa. Monien palveluiden kulutusta on rajoitettu tai vähennetty vapaaehtoisesti kontaktien välttämiseksi.
Kotitalouksien kulutuksesta 56 prosenttia on palveluita. Palveluista 43 prosenttia on asumista, jonka kulutusta korona ei ole vähentänyt. Koko palveluiden kulutuksen väheneminen on siten kohdistunut muihin palveluihin: viihteeseen, kulttuuriin, liikkumiseen ja muiden henkilökohtaisten palveluiden laajaan kirjoon.
– Patoutuneen kysynnän voi olettaa kohdistuvan siihen kulutukseen, jota on lykätty tai joka on jäänyt rajoituksista johtuen haluttua vähäisemmäksi. Kotimaisten palveluiden lisäksi kysyntää onkin varmasti ainakin ulkomaanmatkailulle, Pykäri arvioi.
Palvelualojen epävarmat näkymät
Pykäri korostaa, että palvelualojen elpymisen kannalta talouden nopea, ennakkoitavaan valmisteluun perustuva avaaminen on erityisen tärkeää, jotta palveluiden tarjonta pystyy reagoimaan kysynnän muutokseen.
– Koska monet kuluttajapalvelut ovat enemmän tai vähemmän sesonkiluontoisia, talouden avaamisen viivästymisen seuraukset olisivat monelle yritykselle kohtalokkaita. Kesäkauden myynnin menetystä on vaikea ellei mahdoton kompensoida enää marraskuussa.
Palvelualojen epävarmoista näkymistä kertoo myös Paltan suhdannekatsauksen yhteydessä julkistettu jäsenkysely. Palvelualojen yritysten toimitusjohtajista 31 prosenttia ennakoi liiketoiminnan toipuvan aikaisintaan ensi vuonna.
– Synkin tilanne on henkilöliikenteeseen ja matkailuun liittyvissä palveluissa. Nopeaa elpymistä ei ole näköpiirissä rajoitusten poistuessakaan. Etätyö vähentää liikkumista myös jatkossa ja matkailuliikenteen toipuminen tulee viemään aikaa.
Pykärin mukaan rajojen avaamisessa ja uusien käytänteiden kuten rokotustodistusten käyttöönotossa on tärkeää pysyä muiden tahdissa, sillä markkinoita aletaan jakaa uudelleen. Kun matkailu asteittain vapautuu, suomalaisten reittien ja kohteiden on oltava avoinna.
– Kun rajoituksia aletaan purkaa, palveluille on varmasti kysyntää. On kuitenkin huomattavasti epävarmempaa, kuinka kovaan vetoon kotitalouksien kulutus kokonaisuutena yltyy.
– Samalla palvelujen kysynnän toipumista odottavat yritykset ovat entistä tukalammassa tilanteessa.