”#kiky-sopimuksen palkansaajien verotusta kiristävä vaikutus: 2017: 300 milj. € 2018: 600 milj. € 2019: 800 milj. € 2020: 1000 milj. €”, Olli Kärkkäinen kirjoittaa Twitterissä.
Vihreiden puheenjohtaja, kansanedustaja Ville Niinistö kommentoi Kärkkäisen tviittiä, kysyen koskeeko laskelma vain ansiotulojen sivukulujen nousua, ja tuleeko sen päälle vielä lomarahojen ja -päivien leikkaukset.
”Juuri näin, tuossa on pelkästään verovaikutus. Lomarahaleikkaus (2017–2019) ei ole tuossa laskelmassa mukana”, Kärkkäinen vastaa.
Kärkkäisen mukaan laskelma osoittaa kilpailukykysopimuksen palkansaajien verotusta välittömästi kiristävän vaikutuksen.
”Tämän verran pitää siis verotusta keventää, jos halutaan että kenenkään verotus ei kiristy”, hän kirjoittaa.
Kilpailukykysopimuksen osana on sovittu, että työntekijän työeläkemaksu nousee asteittain yhteensä 1,2 prosenttiyksikköä ja työntekijän työttömyysvakuutusmaksu 0,85 prosenttia välillä 2017–2020. Työnantajan maksut alenevat vastaavasti samalla määrällä.
Maksujen siirto työnantajalta työntekijälle ei liittynyt hallituksen alkuperäiseen sopimusesitykseen. Se tehtiin kuitenkin SAK:n vaatimuksesta sopimuksen aikaansaamiseksi. Muun muassa Akava vastusti maksujen siirtämistä.