Ekonomisti: Ilmassa on runsaasti pahaenteisiä tekijöitä

Talousennusteet ovat tänä syksynä tavallista epävarmempia.

– Suomen taloudelle on viime kuukausina ollut leimallista työllisyyden ja julkisen talouden vahvistuminen. Onnistuneiden talouspoliittisten päätösten ohella tähän on vaikuttanut hämmästyttävän pitkään jatkunut kansainvälisen talouden hyvä veto, kirjoittaa Elinkeinelämän keskuskiitto EK:n ekonomisti Simo Pinomaa järjestön verkkosivuilla.

– Jossain vaiheessa suhdanne kääntyy, mutta kukaan ei tiedä milloin. Varmaa on vain, että ilmassa on runsaasti pahaenteisiä tekijöitä. Hyvin suurella todennäköisyydellä seuraava käänne on huonompaan suuntaan, hän toteaa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Pinomaan mukaan esimerkiksi kauppasodan laajentuminen, euroalueen poliittiset riskit, sopimukseton Brexit, Yhdysvaltojen ja euroalueen rahapolitiikan nopea kiristyminen voivat nopeasti vaikuttaa maailmantalouteen haitallisesti.

– Nämä tekijät välittyvät Suomen talouteen lähinnä viennin kautta. Lisävaikutuksia tulee kilpailukyvyn, korkojen ja yritysten sekä kotitalouksien luottamuksesta. Vaikutukset etenevät tulojen, investointien ja kulutuksen kautta työllisyyteen ja julkiseen talouteen.

BKT:n 0,3 prosentin kasvuerokin merkitsevä
Mainos - sisältö jatkuu alla

ETLA:n skenaarioihin ei sisälly rajuja talouden käänteitä, vaan niissä eritellään itseasiassa varsin pieneltä tuntuvien BKT:n kasvuerojen vaikutuksia. Tarkemmin sanoen kysymys on, mitä tapahtuu, jos BKT kasvaa 0,3 prosenttia hitaammin tai nopeammin kuin perusura vuosina 2018–2022.

– Mainitut kansainvälisessä taloudessa esiintyvät riskit antaisivat aiheen paljon suurempiin vaihteluihin. Näinkin pienillä BKT:n kasvueroilla on kuitenkin suuri merkitys erityisesti julkistalouteen. Pidemmällä aikavälillä ns. ”korkoa korolle” -vaikutuksen ansiota vaikutukset vielä vahvistuvat, Pinomaa toteaa.

Suomen julkinen velka on nyt laskussa, mutta sen odotetaan kääntyvän nousuun vuosikymmenen lopulla. EK:n laskelmien mukaan julkistalouden velka suhteessa BKT:hen todennäköisesti nousisi taas lähes 60 prosenttiin vuonna 2030. Hitaan kasvun vaihtoehdossa velka nousee noin 66 prosenttiin. Nopean kasvun skenaario puolestaan painaisi velkasuhteen 53 prosenttiin vuonna 2030.

Mainos