– Hallitusneuvotteluiden aikaan käytiin julkinen keskustelu siitä, perustuuko hallitusohjelma liian optimistiseen talousnäkemykseen talousennusteisiin verrattuna. Silloin hallitusneuvottelijat painottivat sitä, että näin ei ole. Sinun twiitistasi voisi tehdä toisen tulkinnan, Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen tviittaa.
Hän vastaa työministeri Timo Harakan (sd.) erityisavustaja Ville Kopralle. Kopra totesi omassa tviitissään että ”hallituksen talouspolitiikan työllisyys- ja julkistalouden tavoitteet koskevat ’normaalisuhdannetta’, siitä huolimatta että viilentymistä saattoi jo keväällä povata”.
Kopra jakoi tästä löytyvän keskuskauppakamarin johtavan ekonomisti Mauri Kotamäen Kauppalehden mielipidekirjoituksen. Siinä todetaan muun muassa, että hallitus on selvästi epäonnistunut työllisyyspolitiikassaan, jos työllisyysaste ei ole huhtikuussa 2023 lähelläkään tavoiteltua 75 prosenttia.
Ville Kopran mukaan hallitusohjelman talouskuva oli keväällä järkevä perustaa valtiovarainministeriön viralliselle ennusteelle. Nyt ei hänen mukaansa tarvitse kuitenkaan enää spekuloida, koska tietoa on tullut lisää.
– Ok. Tulevissa budjettiriihissä on mielenkiintoista kuulla mikä on hallituksen työllisyystavoite silloisella talousnäkymällä. Onko se muuttunut jo kevään hallitusneuvotteluiden ja syksyn budjettiriihen välillä?, Olli Kärkkäinen toteaa Kopralle.
Ville Kopra vastaa, ettei tavoitetta kannata päivittää. Hänen mukaansa se menisi ”yleisön kannalta mutkikkaaksi”.
– Sen sijaan toteutunut vientikysyntä ja BKT-kehitys kannattaa huomioida kun arvioidaan tavoitteiden saavuttamista, hän jatkaa.
Olli Kärkkäinen heittää takaisin, että yleisön kannalta menee mutkikkaammaksi, jos hallitus tulkitsee että sen 75 prosentin työllisyysastetavoite on saavutettu, vaikka työllisyysaste olisi alle 75 prosenttia.
– Selkeämpää olisi päivittää tavoitetta avoimesti, jos se on suhdanteisiin sidottu.
Mauri Kotamäki toteaa samassa keskustelussa, että hallituksen vastuulla olisi suhdanteen kylmetessä kiristää työllisyystoimenpiteitä eikä perustella tavoitteesta poikkeamista muuttuneella talousympäristöllä.
– Tavoitteena on työllisyysasteen rakenteellinen nousu, mutta suhdanteella on myös oma vaikutuksensa (kuten oli viime kaudellakin noin mainitsemasi 50%). Ja hallitusohjelmassa 75% perustuu ”normaalisuhdanteeseen”. Ehdottamaasi ”kompensointia” hallitusohjelma ei pidä sisällään, Ville Kopra vastaa.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen toteaa puolestaan pitävänsä varsin huolestuttavana, jos kompensointia ei edes harkita.
– Kai tilanteeseen pyritään itse edes vähän vaikuttamaan eikä nosteta vain käsiä pystyyn mikäli suhdanne ei kehity odotetusti? Tavoitehan on kohti 80%. 75% vain välietappi, hän sanoo.
Ville Kopra vastaa Pakariselle, että hallitus tekee joka tapauksessa kaiken, mihin se pystyy.
Hallitusneuvotteluiden aikaan käytiin julkinen keskustelu siitä, perustuuko hallitusohjelma liian optimistiseen talousnäkemykseen talousennusteisiin verrattuna. Silloin hallitusneuvottelijat painottivat sitä että näin ei ole. Sinun twiitistasi voisi tehdä toisen tulkinnan.
— Olli Kärkkäinen (@OlliKarkkainen) July 29, 2019
Mikäli tuota kompensointia ei edes harkita niin kuulostaa varsin huolestuttavalta. Kai tilanteeseen pyritään itse edes vähän vaikuttamaan eikä nosteta vain käsiä pystyyn mikäli suhdanne ei kehity odotetusti? Tavoitehan on kohti 80%. 75% vain välietappi.
— Sami Pakarinen (@SaPakarinen) July 29, 2019
Ok. Tulevissa budjettiriihissä on mielenkiintoista kuulla mikä on hallituksen työllisyystavoite silloisella talousnäkymällä. Onko se muuttunut jo kevään hallitusneuvotteluiden ja syksyn budjettiriihen välillä?
— Olli Kärkkäinen (@OlliKarkkainen) July 29, 2019