Helsingin Sanomat kysyi Nordean ekonomisti Juho Kostiaiselta, miksi asuntokauppa ei vilkastu positiivisesta kehityksestä huolimatta.
Suomalaisten ostovoima on selvästi kohentunut kahden heikon vuoden jälkeen. Muutos näkyy erityisen selvästi asuntomarkkinoilla. Vuosina 2014–2021 etenkin pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat nousivat tuloja nopeammin. Vuodesta 2022 alkaen suunta kuitenkin muuttui.
– Korkojen nousu on pitänyt asunnon kokonaiskustannukset monelle edelleen korkeina, vaikka neliöhinnat ovat laskeneet, Kostiainen sanoo HS:lle.
Kostiainen on seurannut, miten 50-neliöisen kaksion hinta ja kulut ovat kehittyneet pääkaupunkiseudulla suhteessa tuloihin. Huomioon otetaan myös korkojen ja vastikkeiden nousu.
– Kulujen ja tulojen suhde heikkeni jyrkästi kolme vuotta sitten, mutta on nyt asuntojen halpenemisen ansiosta palannut lähelle vanhaa tasoa, Kostiainen sanoo.
VATT:n tutkimuksen mukaan omistusasujat eivät mielellään realisoi arvon laskusta syntyviä tappioita. Vaikka nykytilanteessa pääsisi suhteellisen edullisesti kiinni isompaan asuntoon, sen hankintaan ei ryhdytä. Myös lainaa on saatettu lyhentää niin vähän, ettei arvoaan laskeneesta asunnosta kerry riittävää omarahoitusosuutta seuraavaan.
– Nollakorkoihin tottuneille korkokulut voivat tuntua suurilta, vaikka kahden prosentin korkotaso ei nimellisesti korkea olekaan, Kostiainen sanoo.
