Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus kokoontuu tammikuun lopulla pohtimaan keinoja paikoilleen jämähtäneen työllisyysasteen nostamiseksi.
Viime kesänä asetettujen työllisyysryhmien tulokset ovat jäämässä laihoiksi, joten puolueet joutuvat sovittelemaan yhteen omia näkemyksiään. Prosessin on arvioitu jopa uhkaavan hallituksen toimintakykyä.
Verkkouutisten haastattelemat ekonomistit toivovat hallitukselta toimenpiteitä työttömyysturvan uudistamisessa. Akavan Pasi Sorjonen, Suomen Yrittäjien Mika Kuismanen ja Etlan Aki Kangasharju pitävät niin sanottua Tanskan-mallia tarpeellisena myös Suomelle.
Siinä porrastettu työttömyysturva voisi olla alkuvaiheessa nykytasoa korkeampi, mutta laskea ajan kuluessa.
– Siinä on parikin vaihtoehtoa. Leikattu osa voitaisiin palauttaa kokonaan tai osittain työllistymisen jälkeen. Se antaisi hyvän kannustimen olla aktiivinen työnhakija senkin jälkeen, kun leikkuri on osunut, Pasi Sorjonen sanoo.
Toinen vaihtoehto olisi malli, jossa henkilö saa valita nykymuotoisen tai porrastetun turvan välillä. Porrastetun ottaisivat todennäköisesti ne, jotka uskovat löytävänsä nopeasti uuden työpaikan.
– Oma valinta kertoo, kuuluuko helposti vai vaikeasti työllistyviin. Työvoimaviranomaiset osaisivat heti keskittää painavimmat työllistämistoimenpiteensä nykymallin valinneisiin henkilöihin, Sorjonen jatkaa.
Aki Kangasharjun mukaan muutos edellyttäisi mittavaa työvoimatoimistojen henkilökunnan koulutusta niin, että työttömiä osattaisiin ohjata nykyistä tehokkaammin työnhaussa ja uudelleenkouluttautumisessa.
Sosiaaliturvalla suuri vaikutus työn tarjontaan
Myös Mika Kuismanen pitää Tanskan-mallia järkevänä reformina.
– Kannatan lämpimästi. Mutta myös niin, että työvoimapalvelujen määrää ja laatua parannetaan nykyisestä. Ilman tätä puolta malli ei toimi, Kuismanen sanoo.
Helsingin yliopiston ja VATT:n professori Roope Uusitalo varoittaa, että työttömyyskorvausten porrastamisesta on saatavilla vain vähän tutkimustietoa. Tulokset ovat osittain ristiriitaisia.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkäsen mukaan vain ansiosidonnaisen päivärahan muotoilulla ei voida taklata tehokkaasti työttömyyttä.
– Tässäkin tärkeämpää on se, että päivärahan lisäksi satsattaisiin henkilökohtaisiin työvoimapalveluihin nykyistä paljon enemmän. Vaikka Tanskassa työttömyysetuuden taso alenee työttömyysajan kuluessa, niin työvoimapalveluihin ja henkilökohtaiseen ohjaukseen on satsattu todella paljon enemmän kuin meillä Suomessa, Pylkkänen toteaa.
Roope Uusitalo mainitsee mahdolliseksi uudistukseksi eläke- eli työttömyysputken poistamisen.
– Tähän mennessä jokaisen ikärajan korotuksen jälkeen työttömyys on alentunut merkittävästi ikäryhmissä, jotka eivät enää putkeen pääse, Uusitalo sanoo.
Mika Kuismasen mukaan myös sosiaaliturvajärjestelmää tulisi uudistaa niin, että työstä saatava korvaus olisi aina riittävän paljon korkeampi kuin sosiaaliturvasta saatava.
– Tällä reformilla olisi isossa kuvassa suuri vaikutus työn tarjonnan lisääntymiseen. Suomesta kuitenkin puuttuu poliittinen rohkeus sosiaaliturvan uudistamiseen, Kuismanen sanoo.