Suomen Ekonomien mukaan kilpailukielto liitetään jo joka toiseen uuteen järjestön jäsenen työsopimukseen. Akavan jäsenkunnassa sellainen löytyy joka kolmannelta asiantuntijalta.
– Koko Suomen taloudelle tämä on haitallista, koska yritykset eivät saa nopeasti käyttöönsä parasta mahdollista työvoimaa. Toisaalta erityisesti nuorten työntekijöiden on vaikeampi vaihtaa työpaikkaa ja näin kartuttaa omaa osaamistaan. Kilpailukieltoja asetetaan usein perusteetta ja rutiininomaisesti. Ne jäykistävät taloutta aivan turhaan, Suomen Ekonomien toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming toteaa.
Kilpailukiellot voivat estää oman yrityksen perustamisen tai siirtymisen kilpailevaan yritykseen työsuhteen päättymisen jälkeen.
Kielto on useimmiten voimassa puoli vuotta, eikä työnantajalla ole velvollisuutta maksaa korvausta tältä jaksolta. Sen sijaan työntekijä saattaa joutua maksamaan kiellon rikkomisesta puolen vuoden palkan.
– Työsopimuslain mukaan kilpailukiellon asettamiselle pitäisi olla erityisen painava syy, joka liittyy esimerkiksi liike- ja ammattisalaisuuksiin. Koska työnantajan ei tarvitse millään tavalla kompensoida kieltoja, sopimukset ovat yleistyneet niin, etteivät ne enää palvele kenenkään etua, Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel sanoo.
Suomen Ekonomit tukee eduskunnassa parhaillaan olevaa lakialoitetta, joka tähtää suomalaisten käytäntöjen saamiseen pohjoismaiselle tasolle. Siihen liittyy oleellisesti työantajan velvollisuus kompensaatioihin.