Jussi Mustonen toteaa Kauppalehdelle, että työajan pidennyksellä kilpailukyky ja tuotantomahdollisuudet kohentuisivat. Tuotanto lisääntyisi Mustosen mukaan samoilla kustannuksilla, joten yksikkötyökustannukset alenisivat.
”Se on koko ajatuksen ydin. Se on yksi keino, jolla paremman kilpailukyvyn kautta saadaan enemmän talouskasvua”, Mustonen sanoo.
Hänen mukaansa työajan pidentäminen ruokkisi myös kysyntää kotimaassa, koska viennistä saadut tulot näkyisivät työllisyyden kasvuna.
Mustosen mukaan työaika on nykyisellään Suomessa monien tilastojen perusteella eurooppalaisittain lyhyt.
Työajan pidentäminen merkitsisi käytännössä palkkojen alentamista.
Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n ekonomisti Joonas Rahkola ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas näkevät sen seuraukset kielteisemmin. Heidän mukaansa työttömyys lisääntyisi lyhyellä aikavälillä.
”Jos saman tuotoksen saa aikaan vähemmillä työntekijöillä, monet yritykset vähentäisivät työvoimaa”, Rahkola sanoo.
Hänen mukaansa tuotteiden kysyntä ei parantuisi, vaan sama tuotos saataisiin aikaan vähemmällä työvoimalla.