Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan Suomesta on tullut hyvin lakkoherkkä kilpailijamaihinsa verrattuna.
– Suomi ei ole valitettavasti normaali lakkotilastoissa. Ruotsissa laittomia työtaisteluita on ollut vuosittain muutamia, Suomessa yli 80, Häkämies sanoi EK:n seminaarissa Hyvinkäällä.
Tämänkaltaiset mielenilmaukset eivät ole yleensä kestoltaan tai kooltaan kovin suuria. Häkämiehen mukaan yleisimpiä ovat niin sanotut surulakot eli ulosmarssit yrityksen yt-ilmoituksen jälkeen.
Työoikeudellisen tulkinnan mukaan lakot ovat laillisia, jos ne eivät liity voimassa olevaan työehtosopimukseen.
– Suhteettoman suurilla tukilakoilla voi tällä hetkellä tukea laillisesti muita tahoja. Harva muistaa, että kolme vuotta sitten Suomen lipun alla kulkeneet laivat eivät olisi kulkeneet pääsiäisen korvalla, mikä puolestaan olisi uhannut lapsiperheiden lomamatkoja. Missä oli näiden toimenpiteiden suhteellisuus?
Häkämies huomautti, ettei irtisanomiskiistan synnyttämä poliittisten lakkojen aalto olisi ollut mahdollinen monessa muussa Suomen kilpailijamaassa.
– Viime aikoina on keskusteltu erityisesti poliittisista lakoista. Voi ajatella, että työnantaja ”ostaa” työrauhan työehtosopimuksella, ja esimerkiksi Saksassa lakot on kielletty, jos sopimus on voimassa. Ruotsissa ne on rajoitettu ajan ja aiheutuvan taloudellisen vahingon mukaan.
– Haluaisimme Suomen tilanteen lähemmäs kilpailijamaita, erityisesti kohti Ruotsin mallia, Jyri Häkämies sanoi.