Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo, että EK:n linjaus yhteiskuntasopimuksen oheen tehtävästä liittokohtaisesta työmarkkinaratkaisusta edustaa järjestön pidemmän ajan näkemystä optimaalisesta tavasta hoitaa työmarkkinasopimuksia.
Keskusjärjestövetoiset työmarkkinaratkaisut ja tulopoliittiset kokonaisratkaisut (tupo) jäisivät siis tältä erää historiaan.
– Liittokohtainen sopiminen on tie kohti yrityskohtaisempaa sopimista. Hyvin toimivissa malleissa, erityisesti Saksassa, edetään liittokohtaisin sopimuksin ja vahvalla yrityskohtaisella otteella, Häkämies perustelee järjestön uutta linjaratkaisua Verkkouutisille.
EK on useaan otteeseen, samoin kuin yrittäjien SY, verrannut Suomen työmarkkinoita ja kilpailukykyä saksalaiseen malliin. Siellä muun muassa voidaan yrityskohtaisesti tehdä taloudellisen tilanteen niin vaatiessa työehtosopimuksesta poikkeavia järjestelyjä.
– Taneli Tikka on tainnut todeta, että tessit ovat painajainen start upeille, Häkämies kuvaa teollisen yhteiskunnan muuttumista kohti tietovaltaisten alojen maailmaa.
Avoimen sektorin johdolla
EK jatkoi vielä kesäkuussa nykyistä keskitettyä sopimusta vuodelle 2016. Sen jälkeen EK katsoo liittokohtaisiin päin.
– Kyllä tämä on näköpiirissä olevaa tulevaisuutta koskeva linja. On ollut hyviä ja huonoja liittokohtaisia kierroksia ja sitten hyviä ja huonoja keskitettyjä, Häkämies sanoo.
EK havittelee sellaista liittokohtaista mallia, jossa sen rooliksi jäisi vahtia, ettei liittokohtaisissa ratkaisussa ylitettäisi ”avoimessa kansainvälisessä kilpailussa” olevien alojen palkankorotustasoja. Häkämiehen mukaan niin sanotut palkka-ankkurialat löytyvät yksityiseltä sektorilta, myös muualta kuin vientiteollisuudesta.
– On paljon myös palvelualan yrityksiä, jotka ovat osana kansainvälistä kilpailua ja myös perinteinen kotimarkkinasektori kohtaa yhä enemmän tällaista kilpailua. Julkinen sektori ei voi näitä tasoja ylittää, Häkämies sanoo.
Työtunteja lisää
Yhteiskuntasopimuksen alkumetrit ovat olleet tahmeita. Hallitus ja EK ovat esittäneet työajan pidennystä kilpailukyvyn parantamiseksi. Palkansaajista ainakin SAK:n Lauri Lyly on ehdotuksen tyrmännyt. Häkämiehen mukaan jollakin tavalla työtunteja on saatava lisää.
– Vaikea nähdä, että sopimus syntyy ilman, että tehtyihin työtunteihin saataisiin joku ratkaisu, Häkämies linjaa.
EK:n laskelmien mukaan Suomessa tehdyt työtunnit ovat EU:n alhaisimmat, kaksi tuntia viikossa vähemmän kuin EU-keskiarvo. Tilastoon on otettu mukaan muun muassa sairauspoissaolot. Häkämies muistuttaakin, että työaikaan vaikuttavat muutkin seikat kuin paperilla sovitut tunnit.
Palkansaajien puolelta on esitetty kritiikkiä, että yhteiskuntasopimuksen lähtökohta on epätasa-arvoinen: palkansaajien selkänahasta otetaan ja työnantajille annetaan. Häkämies sanoo, että työnantajapuoli on valmis ottamaan niin sanotuissa muutosturvatilanteissa vastuuta lisää. Tosin pienet ja keskisuuret yritykset Häkämies rajaisi lisävastuiden ulkopuolelle.
– Pk-sektorin kustannuksia ei voi lisätä.