Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) talouspolitiikasta vastaavan johtajan Jussi Mustosen mukaan vuoden 2007 finanssikriisin jälkeinen kymmenen vuoden korpivaellus on päättymässä. Ensimmäistä kertaa yritysten arvio suhdannetilanteesta on suhteellisen normaali ja puoli vuotta eteenpäin näkymä on positiivinen.
Eri ennustelaitokset ovat ennustaneet kuluvalle vuodelle 1,5-2 prosentin kasvua.
– Vaikka kymmenen vuoden korpivaellus on ohi, eihän talouspolitiikan ongelmat ole minnekään häipyneet. Ne ovat täsmälleen samat kuin tähänkin saakka: velkaantuminen, liian korkea työttömyyden taso, liian alhainen työllisyyden taso, kestävyysvaje, Mustonen listaa.
Hänen mukaansa talouspolitiikan ja maan hallituksen kannalta olemassa olevat vaikeudet ovat edelleen käsin kosketeltavia ja niiden ratkaiseminen on vielä kesken.
Suomen väestöllinen kehitys ei ole suotuisa, eikä työllisyyttä saada nousemaan.
– Osaavan työvoiman saatavuus pullonkaulana alkaa olla yhtä suuri ja paha kuin kysynnän puute, joka on ollut tärkein este kasvulle, Mustonen toteaa.
EK:n tuore suhdannebarometri osoittaa, että rakentamisessa ammattityövoiman puute on jo suurempi ongelma kuin riittämätön kysyntä. Melkein kolmasosa rakennusalan yrityksistä raportoi työvoimapulasta, joka on noussut tärkeimmäksi kasvun esteeksi rakennusalalla. Myös palvelualoilla rekrytointivaikeudet ovat lisääntyneet.
Ratkaisuja olisi pitänyt tehdä jo 2–3 vuotta sitten
Ratkaisuja olisi Mustosen mielestä pitänyt tehdä jo pari–kolme vuotta ennen kuin työvoiman saatavuus muodostuu ongelmaksi.
– On kiire tai paine siihen, että ratkaisuja syntyy. Kun menee huonosti, ratkaisujen poliittinen aikaansaaminen on vaikeaa ja kun menee hyvin, ollaan sitten jo myöhässä.
Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisongelman ratkaiseminen edellyttäisi Mustosen mukaan kannustinloukkujen purkamista, oikeanlaista työvoimaa oikeisiin paikkoihin ja työvoiman liikkuvuuden lisäämisen alueellisesti ja ammatillisesti.
– Pitkällä aikavälillä meidän täytyy miettiä maahanmuuttoa ja ulkoisen, osaavan työvoiman käyttömahdollisuuksia.
Mustosen mielestä hallituksen puolivälitarkastelussa otettiin pieniä, oikeansuuntaisia askeleita. Asumistukeen, kannustinloukkujen ratkaisemiseen ja perhevapaauudistukseen täytyy kuitenkin palata jatkossa.
– Syksyllä annetaan budjettilait, lakeja voidaan valmistella milloin tahansa, Mustonen toteaa.
EK:n johtavan ekonomistin Penna Urrilan mukaan Suomen talouskasvu pitää saada sellaiselle tasolle, että velkaantumisongelma voidaan ratkaista pysyvästi. Velkaantuminen alkaa uudelleen 2020-luvulla, kun vanhenevan väestön lisäkulut alkavat painaa.
– Nythän kasvuennusteet tälle vuodelle ovat olleet enimmäkseen ykkösellä alkavia, että eihän tässä mistään voimakkaasta kasvupulssista edes tälle vuodelle voida puhua, ellei näkymä muutu loppuvuoden aikana. Vaaditaan vielä lisää, jotta tässä piikki tulisi, Urrila huomauttaa.
Urrilan mukaan rakenteellisista syistä Suomen talouskasvu ei voi olla kovin nopeaa pidemmän päälle, mutta lyhytaikaiseen pyrähdykseen on mahdollisuus, jos vienti lähtee vetämään ja kilpailukyky on kunnossa.
Pullonkaulat estävät kahden prosentin kasvun
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan kahden prosentin kasvu seuraavina vuosina riittää, jotta hallitus saavuttaa kaikki tavoitteensa.
– Ei se riitä siihen, että me saisimme alla olevat isot ongelmat oikaistua, Jussi Mustonen toteaa.
Mustosen mukaan kahden prosentin kasvu ei välttämättä riittäisi edes 72 prosentin työllisyystavoitteen saavuttamiseen, sillä tavoitteen saavuttamiseen vaikuttaa myös tuottavuuden ja työllisyyden kasvun välinen suhde.
– Me olemme aidosti olleet kuopassa. Kun kuoppaa täytetään, yleensä tarvitaan monta vuotta kovempaa kasvua kuin normaalisti. Nyt me tulemme sieltä hitaasti ylös. Kyllä kunnianhimon taso saisi olla vähän korkeammalla, Mustonen sanoo.
Hänen mukaansa kysymys on siitä, syntyykö pullonkauloja eli jumittaako talouskasvu työvoiman saatavuuteen, jonka takia ei voida tuottaa enempää. Sen vuoksi kannustinpuolella ja työmarkkinoiden toimivuudessa on tärkeää tehdä rakenteellisia uudistuksia.
– Jos odotellaan kahden prosentin kasvua, niin sitä ei tule, sillä törmätään pullonkauloihin. Koko ajan pitäisi ratkoa ongelmia talouspolitiikan keinoin, Mustonen sanoo.
Valtiovarainministeriö ennustaa tälle vuodelle 1,2 prosentin kasvua ja tuleville vuosille noin yhden prosentin kasvua. Talouden kasvupotentiaalin arvioidaan asettuvan 1–1,5 prosenttiin ensi vuosikymmenellä.