Puolueiden vaaliohjelmat ovat Elinkeinoelämän keskusliiton ekonomistin Simo Pinomaan mielestä julkisen talouden kestävyyden kannalta karua luettavaa.
– Esitetyt hyvinvointilupaukset vaativat vastapainokseen tuntuvia veronkiristyksiä, jotta julkinen talous olisi edes tasapainossa. Kestävyysvajeen korjaaminen edellyttäisi kuitenkin ylijäämää, hän kirjoittaa blogissaan.
Neljä vuotta sitten tunnelma oli hänen mukaansa täysin toinen. Hallitus toteutti virkamiesten silloin suositteleman neljän miljardin euron menosopeutuksen.
– Saman suuntaisesti linjasi silloin myös SDP, joka tavoitteli noin 1,3 miljardin euron veronkiristysten lisäksi noin 2,7 miljardin euron menosopeutusta. Nyt SDP tavoittelee tuntuvaa menolisäystä, jonka tarkka loppusumma ei ole edes tiedossa. Puolueen vaihtoehtobudjetissa menolisäykset pelkästään vuodelle 2019 olisivat 1,9 miljardia euroa.
Pinomaa kuitenkin muistuttaa, ettö SDP ei ole ainoa puolue, joka suosii rajuja menolisäyksiä.
– Vasemmistoliitto esitti vaihtoehtobudjetissaan peräti 2,1 miljardin euron ja Vihreät 1,6 miljardin euron menolisäyksiä vuodelle 2019. Keskusta on vaaliohjelmassa esittänyt 1,4 miljardin euron menolisäyksiä, jotka se uskoo rahoittavansa pelkästään työllisyyden vahvistumisella. Kokoomuskin esittää 0,5 miljardin euron lisäystä koulutusmenoihin, mutta se voi luopua niistä ja leikkaisi menoja julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi, mikäli talous- ja työllisyyskehitys sitä vaatii, Pinomaa kertoo.
Valtiovarainministeriön virkamiehet arvioivat alkuvuodesta, että julkista taloutta pitäisi vahvistaa kestävyysvajeen taittamiseksi seitsemän miljardia euroa. Virkamiehet ehdottivat työllisyyden ja julkisten palvelujen tuottavuuden parantamisen lisäksi julkistalouden tasapainon parantamista kahden miljardin euron nopeavaikutteisilla sopeutustoimilla.
Pinomaan mukaan puolueiden menolisäyksiä sisältävät vaalilupaukset ovat kuitenkin vieneet pohjaa pois nopeavaikutteisilta sopeutustoimilta. Jos menoja nostetaan, täytyy nostaa vastaavalla määrällä myös veroja, jotta talous olisi tasapainossa. Yhdessä kestävyysvajeen torjunnan kanssa tämä johtaisi kestämättömän suuriin veronkiristyksiin.
– Valitettavasti myös muilta kestävyysvajeen parantamiskeinoilta on terä tylsynyt. Julkisten palvelujen tuottavuuden parantamissuunnitelmalta putosi pohja pois, kun sote-uudistus kaatui, Pinomaa arvioi.
Hän huomauttaa myös, että puolueet eivät ole ennen vaaleja pystyneet esittämään uskottavia toimia työllisyyden parantamiseksi.
– Lisäksi työllisyyden kasvattaminen on entistä vaikeampaa, kun työmarkkinat ovat kiristyneet sopivien työnhakijoiden vähetessä ja suhdanteet alkavat heiketä.