Suomalaiset yritykset haluavat antaa parhaan panoksensa ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi ja kestävän liiketoiminnan luomiseksi.
Se edellyttää Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan toimintaympäristön uudistamista sellaiseksi, että se kannustaa tekemään kestävän kasvun investointeja.
Avainasemassa ovat vähäpäästöisen energian kannusteet, kiertotalouden markkinaehtoisuus, liikenneinfran rahoituksen vahvistaminen sekä viranomaisten lupakäsittelyn ja kaavoituksen sujuvoittamistoimien jatkaminen.
Suomen elinkeinoelämä on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen ja sen käytännön toimeenpanoon. Ilmakehän lämpeneminen on saatava rajoitettua 1,5 asteeseen, kuten kansainvälinen IPCC-raportti esitti.
EK on esittänyt EU:lle pitkän aikajänteen ilmastotavoitteen tiukentamista siten, että päästöt ja hiilinielut saadaan tasapainoon vuonna 2050 (ns. nettonolla).
EK toimii tämän päämäärän hyväksi myös eurooppalaisessa kattojärjestössämme (BusinessEurope). Olemme allekirjoittaneet Climate Leadership Coalitionin (CLC) vetoomuksen marraskuussa 2018.
EK toivoo Suomen tulevan hallituksen vahvistavan kestävän talouden investointiedellytyksiä:
Suomalaisia ilmastoratkaisuja maailmalle
Suomalaisyrityksillä on tarjota teknologiaa, palveluita ja toimintamalleja, joita Pariisin ilmastotavoitteiden toteuttamiseksi tarvitaan. On toimittava sen puolesta, että ne saataisiin nykyistä laajamittaisemmin käyttöön niin kotimaassa, EU:ssa kuin maailmalla. Tätä edistäisi myös hiilipäästölle asetettu hintalappu maailmalla.
Hyvinvointia vähähiilisestä, kilpailukykyisestä ja monipuolisesta energiasta
Toteutetaan energia- ja ilmastopolitiikkaa kunnianhimoisesti, kustannustehokkaasti ja markkinaehtoisesti. EU:n sallimat joustot kannattaa hyödyntää täysimääräisesti. Yhteiskunnan sähköistyminen on myös keino vauhdittaa vähähiilisyyttä. Palveluyritysten sähköveroa tulisikin alentaa. Vähäpäästöisten autojen hankinnassa tulisi käyttää vahvempia veroporkkanoita.
Kiertotalous kestävän kasvun veturiksi
Kiertotalouden vauhdittamisessa on elinehtona markkinaehtoisuus, jotta raaka-aineet, tuotteet ja palvelut liikkuvat arvoketjuissa sujuvasti yli toimialarajojen. Lainsäädännön pullonkaulat tulee avata, jotta sivuvirrat ja jätteet saadaan hyödynnettyä tehokkaasti.
Sujuvampaa luvitusta ja kaavoitusta
EK:n 31.1. julkistaman yrityskyselyn suuntaa-antavan arvion mukaan investointeja on erilaisissa lupamenettelyissä käsittelyssä 2,7 miljardin euron verran. Käsittelyä nopeuttaisi lupajärjestelmän digitalisointi yhden luukun periaatteen mukaisesti, enimmäiskäsittelyaikojen määrittäminen ja ilmoitusmenettelyn laajempi käyttö. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa on keskeistä kaavatasojen vähentäminen sekä yksityisten toimijoiden aloite- ja suunnitteluoikeuksien kehittäminen.
Liikenneyhteydet pohjoismaiselle tasolle
Parlamentaarisen työryhmän suositukset on syytä toteuttaa – lähtökohtana johdonmukainen 12 vuoden suunnittelujänne. Perusväylänpidon rahoitusta on nostettava 1[nbsp]300 miljoonan euron vuositasolle. Liikenneväylät tarvitsevat investointeja vähintään 600 miljoonan euroa vuodessa.