Elinkeinoelämän keskusliiton mielestä Euroopan unionin budjetti pitäisi kohdentaa siten, että se nähtäisiin investointina eikä pelkästään kuluna.
EU-budjetista vuosille 2021–2027 neuvotellaan ensi torstaina alkavassa EU:n ylimääräisessä huippukokouksessa.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin johdolla käytävät neuvottelut ovat EK:n mukaan kriittiset.
Järjestö varoittaa, ettei keskeisiä EU-ohjelmia saada käynnistettyä ensi vuoden alusta alkaen, jos asiassa ei päästä eteenpäin. Tämä vaikuttaisi haitallisesti Suomen korkeakoulukenttään ja yrityksiin.
EK:n asiantuntija Janica Ylikarjula haluaisi tasapainottaa kapeaa keskustelua budjetin euromääristä. Olennaisinta eivät ole summat, vaan niiden mielekäs käyttö.
Hänen mukaansa paras hyöty EU-rahoituksesta saadaan, kun sillä vahvistetaan yhteistä hyvää ja eurooppalaista synergiaa. Tällöin oman maan maksuosuuksien ja maakohtaisen rahoituksen vertailu ei ole hedelmällisin näkökulma.
EU-budjetilla saatavaa yhteistä hyvää ovat muun muassa yhteinen puolustus, sisäinen ja ulkoinen turvallisuus sekä osaaminen.
Investointinäkökulmaa edustavan elinkeinoelämän mielestä EU-budjettia tulisi kohdentaa talouskasvua tukeviin panostuksiin, kuten tutkimukseen, innovaatiohin, infrahankkeisiin sekä sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen.
Neuvoston sovun jälkeen budjettiin tarvitaan vielä Euroopan parlamentin hyväksyntä.