Sosiaali- ja terveysministeriön asettama kolmikantainen työryhmä esittää, että palkansaajan työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa valmisteltaisiin tuloperusteisen päivärahaehdon mallin mukaisesti.
Päivärahan edellytyksenä oleva työssäoloehto määräytyisi kuukausikohtaisen tulorajaehdon kautta, mikä olisi 844 euroa vuoden 2021 tasossa. Oikeus päivärahaan syntyisi, kun vaadittua työssäoloa on kuusi kuukautta 28 kuukauden tarkastelujaksolla.
Työryhmän esitys tuloperusteiseen päivärahaehtoon siirtymisestä ei ollut yksimielinen. Työryhmä ei myöskään saavuttanut riittävää yhteistä näkemystä tehdäkseen esityksen työttömyyspäivärahan enimmäisajan porrastamisesta.
Työryhmässä olivat edustettuina sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, SAK, STTK, Akava, Elinkeinoelämän keskusliitto, KT Kuntatyönantajat, Suomen yrittäjät ja Työllisyysrahasto.
”Hallituksen syytä päättää porrastuksesta”
Elinkeinoelämän keskusliiton johtavan asiantuntijan Vesa Rantahalvarin mielestä kolmikantaisen työryhmän olisi pitänyt ehdottaa työttömyyspäivärahan enimmäiskeston porrastamista.
– Ilman sitä maan hallituksen on erittäin vaikeaa, ellei mahdotonta, löytää riittäviä keinoja edistää työllisyyttä tavalla, joka edistää mahdollisuuksia ylläpitää hyvinvointiyhteiskunnan palveluja ja etuuksia, Vesa Rantahalvari kirjoittaa blogissaan.
Rantahalvarin mielestä eläkeputken poistoratkaisun tapaan maan hallituksen on syytä päättää porrastuksesta huhtikuun budjettiriihessä, vaikka valtiovallan ja työmarkkinoiden keskusjärjestöjen yhteisessä pöydässä siitä ei yksimielisyyttä saatu.
Rantahalvarin mukaan työryhmän piti esittää työttömyysturvaan muutoksia, jotka työttömyysjaksoja lyhentämällä edistävät merkittävästi hallituksen 80[nbsp]000 lisätyöllisen tavoitteen saavuttamista.
– Valitettavasti työryhmä epäonnistui osittain tehtävässään. Sen ehdottamalla työttömyysturvan saamisen edellytyksenä olevan työssäoloehdon muuttamisella työllisyys kohenee vain noin 1[nbsp]500 henkilöllä, Rantahalvari kertoo.
Porrastuksen valmisteluun varattava enemmän aikaa
Akava kannattaa työttömyysturvan kehittämisen työryhmän ehdotusta palkansaajan työssäoloehdon muuttamisesta tuloperusteiseksi eli niin sanottua euroistamista.
– Akava on valmis pohtimaan työttömyysturvan porrastamista ja on esittänytkin aiemmin palauttavaa porrastusmallia. Pidämme Akavassa kuitenkin mahdollista porrastamista niin merkittävänä uudistuksena, että sen valmisteluun täytyy varata enemmän aikaa, Akavan ekonomisti Heikki Taulu sanoo tiedotteessa.
Myös KT Kuntatyönantajat kannattaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehdon sitomista ansaittuun palkkaan.
Matalapalkkatöissä työttömyysturva ei saa heikentyä
SAK:kin kannattaa työssäoloehdon muuttamista tuloperusteiseksi, mutta tähdentää, että uudistuksen lähtökohtana ei saa olla säästöjen hakeminen työttömyysetuusmenoista.
– Jatkotyössä on varmistettava, että matalapalkkaisissa töissä ja tietyillä toimialoilla, kuten luovilla aloilla, malli ei johda työttömyyspäivärahan heikkenemiseen, SAK:n johtaja Saana Siekkinen painottaa.
SAK:n mielestä hallituksen olisi nyt käännettävä katse työllisyystoimissaan myös muihin kuin sosiaaliturvan leikkauksiin.
STTK sen sijaan ei kannata työryhmän ehdotusta työssäoloehdon muuttamisesta tuloperusteiseksi, vaan järjestö jätti työryhmän raporttiin eriävän mielipiteen.
– Tuloperusteinen työssäoloehto ei kohtelisi työntekijöitä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Siinä palkkataso vaikuttaisi työssäoloehdon täyttymiseen. Työntekijän, joka tekee saman verran työtä kuin toinen, mutta jonka palkkatulot ovat pienemmät, olisi vaikeampi täyttää työssäoloehtoa, STTK:n juristi Samppa Koskela toteaa.
Toinen merkittävä ongelma ehdotetussa tuloperusteisessa työssäoloehdossa liittyy STTK:n mukaan pätkä- ja keikkatyötä tekevien ansiopäivärahan korvaustason heikentymiseen.