SAK esitteli torstaina oman ehdotuksensa työmarkkinoiden kriisisopimukseksi, jolla korvattaisiin hallituksen esitykset kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. SAK:n esittelemän paperin mukaan yksikkötyökustannukset olisivat alentuneet 4,2 prosentilla. Tosin SAK:n pääekonomisti Olli Koski tarkensi myöhemmin torstaina tviitissään, että kokonaisuudessaan vaikutukset kustannuskilpailukykyyn suhteessa kilpailijamaihin olisivat 9,2 prosenttia.
EK:n mukaan ”SAK on yliarvioinut tuntuvasti ehdottamansa kriisisopimuksen vaikutusta kilpailukykyyn”.
EK:n laskelmien mukaan SAK:n ehdottamien kriisitoimien vaikutus kilpailukykyyn on vain noin kaksi prosenttia.
Hallituksen tavoitteena on yhteiskuntasopimus, joka alentaa yksikkötyökustannuksia vähintään 5 prosenttia. Sen lisäksi hallitus tavoittelee toisen viiden prosentin kustannuskilpailukyvyn kohentumista maltillisilla palkkaratkaisuilla.
– SAK on niputtanut kriisisopimuksensa osaksi palkkojen nollaratkaisun vuodelle 2017. Järjestö yliarvioi kuitenkin myös tämän vaikutuksen kilpailukykyyn, sillä viimeaikaiset ennusteet tulevista palkkaratkaisuista ovat muutoinkin erittäin maltillisia, muistuttaa johtaja Jussi Mustonen EK:sta.
EK:n mukaan yhteiskuntasopimusta koskeva vaikutus on SAK:n esityksessä 2,1 prosenttia. EK laskee, että siitä 0,7 prosenttia tulisi työnantajan työttömyysvakuutusmaksusta ja 1,4 prosenttia työnantajan sairausvakuutusmaksun alentamisesta.
EK huomauttaa, että SAK jättää täysin auki sen, miten sairausvakuutusmaksun alennus rahoitettaisiin. Työnantajakeskusjärjestön mukaan Työeläkevakuutusmaksun alentamisen pysyvä vaikutus olisi puolestaan nolla, koska maksualennus perittäisiin SAK:n ehdotuksen mukaan myöhemmin takaisin.
SAK:n kriisisopimuspaperin mukaan äärimaltillisella palkkaratkaisulla vuosiksi 2017–2018 olisi 1,5 prosentin yksikkötyökustannuksia alentava vaikutus. Sairausvakuutusmaksun alentaminen alentaisi kustannuksia 1,7 prosenttia.
Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun osittainen siirto palkansaajille alentaisi kustannuksia 0,7 prosenttia ja EMU-puskureiden käyttö alentaisi kustannuksia 0,3 prosenttia alkuvuosina. Tämän lisäksi SAK arvioi torstaina, että palkkamaltti kohentaisi kustannuskilpailukykyä viidellä prosentilla.