Julkisen sektorin aiheuttamat markkinahäiriöt ovat yleisiä koko maassa, selviää Elinkeinoelämän keskusliiton kilpailukyselystä, johon vastasi 318 pk-sektorin työnantajayrittäjää.
Merkittävimmäksi kilpailun esteeksi nousi yrityksen epäreilu kilpailuasema suhteessa verovaroilla toimivaan kunnan liikelaitokseen, viranomaiseen tai muuhun julkisen sektorin toimijaan.
30 prosenttia yrittäjistä koki kilpailutilanteensa heikentyneen ja 10 prosenttia sen parantuneen viime vuosien aikana.
58 prosenttia arvioi kilpailutilanteen melko hyväksi tai tasapuoliseksi. 38 prosenttia vastaajista kuitenkin ilmoitti, että kilpailussa esiintyy esteitä tai kilpailu ei toimi lainkaan.
Kilpailuesteitä raportoineista yrityksistä 45 prosenttia ilmoitti syyksi sen, ettei yritys pysty tasapäisesti kilpailemaan julkisen sektorin omistaman yksikön kanssa.
Toiseksi suurin kilpailueste liittyi siihen, että lainsäädäntö antaa julkisen sektorin kilpailijalle yksinoikeuden tiettyyn toimintaan tai jonkin muun kilpailuedun (26 prosenttia kilpailuesteitä kohdanneista).
Kilpailutilanne arvioitiin sitä kriittisemmin, mitä pienemmästä yrityksestä oli kyse. Alle 10 henkilön mikroyrityksistä 41 prosenttia oli kohdannut kilpailun esteitä, kun osuus yli 50 henkilön yrityksissä oli 27 prosenttia.
– Yritykset kokevat olevansa kilpailutilanteessa alakynnessä, kun sääntely ja viranomaisvalvonta rasittavat niitä julkisen sektorin kilpailijaa raskaammin. Liian usein yritykset jäävät markkinan ulkopuolelle myös siitä käytännön syystä, että kilpailutuksia ja tarjouspyyntöjä koskeva tieto jää vain julkisten toimijoiden tietoon, toteaa EK:n Yrittäjyys-ryhmän vetäjä Jari Huovinen tiedotteessaan.
EK:n yrityslainsäädännön asiantuntijan Jukka Lehtosen mukaan kyselyn tulokset alleviivaavat tarvetta puuttua kuntien aiheuttamiin markkinahäiriöihin.
– Tilanne on ristiriitainen. Suomessa kyllä on sääntelyä, jonka tarkoitus on turvata yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan kilpailuneutraliteetti. Ongelma kuitenkin on, että kunnat eivät noudata sitä, kun rikkomuksista ei ole mitään seuraamuksia, Lehtonen kertoo.
– Kyselytulokset vahvistavat käsitystämme siitä, että monilla toimialoilla on ilmiselvän syrjivää sääntelyä. Esimerkiksi terveydenhoito-, jäte-, perusopetus- ja joukkoliikennelainsäädäntö asettaa julkisen toimijan yksityistä yritystä parempaan asemaan.
Perimmäinen kysymys on Lehtosen mukaan se, kuuluuko kunnan ylipäätään kilpailla markkinoilla verovaroin vai pitäisikö sen keskittyä ydintehtäviinsä.
– Suomalaiset pk-yritykset ovat muutoinkin haastavassa kilpailutilanteessa. Niiden asemaa ei kannata entisestään vaikeuttaa markkinahäiriöiden kaltaisilla itse aiheutetuilla ongelmilla.