Suomi ei voi kilpailla globaalissa toimintaympäristössä halvalla työllä tai edullisilla raaka-aineilla. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtaja Riikka Heikinheimon mukaan tämän vuoksi yhä suuremman osan tulevasta talouskasvusta ja työpaikoista pitää syntyä korkean osaamisen ja uudistuvan liiketoiminnan pohjalta.
Tähän yliopistoa koskeva lainsäädäntö antaa hänen mukaansa toimivalle johdolle hyvät mahdollisuudet.
– Yliopistosektori on tärkeä linkki ketjussa, kun synnytetään osaamispohjaista kasvua. Yksi lähestymistapa on, että yliopistoissa tulevaisuutta alettaisiin tarkastella erilaisten roolitusten kautta. Suomeen tarvitaan sekä monialaisia kansainvälisen tason tutkimus- ja koulutusyliopistoja että tutkimusprofiililtaan erikoistuneempia huipputason koulutusyliopistoja. Molemmilla painotuksilla toimivilla yliopistoilla on oltava tiivistä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa, Heikinheimo sanoo.
Heikinheimon mukaan elinkeinoelämän yhteinen viesti valtionjohdolle on selkeä: ei enää leikkauksia koulutussektorille, ei budjettirahaan eikä myöskään kilpailtuun tutkimusrahoitukseen.
Hän toteaa, että nykyisen hallituksen toimesta tehdyt leikkaukset osuvat eri yliopistoihin eri tavoin. Joihinkin todella kipeästi.
– Suomeen tarvitaan yhteinen visio yliopistosektorista vuodelle 2025. Sen tueksi tarvitaan pitkäaikainen muutosohjelma turvaamaan yliopistojen työrauha ja resurssit. Vision edellytyksenä on myös roolituksen edistyminen. On aika pohtia, miltä pohjalta seuraavan sadan vuoden kasvu syntyy, kannustaa Heikinheimo.