Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies toteaa, että Venäjän raakalaismaiset sotatoimet Ukrainassa ovat syvästi järkyttäneet kansalaisia ja johtaneet EU-maat päättäväiseen ja yhtenäiseen toimintaan sodan lopettamiseksi.
– Venäjän tavoite muuttaa Euroopan turvallisuusjärjestelmä vaikuttaa talouden näkymiin ja yritysten toimintaan. Kylmästä kaudesta tulee valitettavasti pitkä, hän arvioi tiedotteessa.
Ukrainan kriisi vaikuttaa maan hallituksen talouspäätöksiin ja lähestyvään kehysriiheen. Hallitus on ilmoittanut panostavansa lisää määrärahoja puolustukseen, kyberturvaan, pakolaisten vastaanottoon ja elintarviketuotannon toimintaedellytysten turvaamiseen. Häkämiehen mukaan EK tukee näitä toimia.
– Tämä tarkoittaa myös sitä, että lisäbudjeteilla velkaantuminen tulee jatkumaan eikä kehyksiin palata suunnitellussa aikataulussa. Tämä on väistämätöntä, mutta huolestuttavaa, hän sanoo.
EK korostaa, että kriisitoimien keskelläkin tulisi panostaa rakenteellisiin uudistuksiin, jotta kriisin aikana ja varsinkin sen vähänkään hellittäessä pääsisimme kasvun tielle.
Näitä rakenteellisia uudistuksia ovat EK:n mukaan esimerkiksi TKI-rahoituksen kasvun turvaaminen, työllisyysasteen nostaminen mm. työperäistä maahanmuuttoa vauhdittamalla, vihreän kasvun vauhdittaminen, työnantajayritysten kasvun tukeminen ja viennin vauhdittaminen korvaamaan menetettyä Venäjän vientiä sekä sääntelyn kohtuullistaminen.
– Suomessa investoinnit etenevät hitaasti ja siksi luvitusjärjestelmämme tulisi nopeuttaa, jotta ympäristöä ja työllisyyttä parantavat vihreän kasvun investoinnit pääsevät liikkeelle nykyistä nopeammin. Myös finanssialan säätelyssä tulee nyt ottaa aikalisä. Liian tiukka rahoitussäätely vaikuttaa nimenomaan pk-yritysten rahoituksen saatavuuteen, Häkämies sanoo.
Yhteiskunnan nyt avauduttua on hänen mukaansa on tärkeää tukea kotimarkkinoiden kulutuskysyntää eikä uusia koronarajoituksia pidä ottaa käyttöön.