Verkkouutiset

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtaja Sami Pakarinen. LEHTIKUVA/RONI REKOMAA

EK-johtaja: Hallitus sumuttaa itseään

Työllisyyttä lisääviä päätöksiä on nettomääräisesti syntynyt vain noin 30000, toteaa Sami Pakarinen.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtaja Sami Pakarinen muistuttaa blogissaan, että Sanna Marinin (sd.) hallituksen työllisyyspolitiikan tavoitteena on saada päätösperäisesti 80[nbsp]000 lisätyöllistä vuoteen 2030 mennessä.

– Vielä syksyllä 2020 esitetyssä hallituksen kestävyystiekartassa työllisyyden lisäyksen piti vahvistaa julkista taloutta kahdella miljardilla eurolla. Kevääseen 2021 tultaessa euromääräistä tavoitetta kestävyystiekartassa liudennettiin vaihteluväliin 1–2 miljardia euroa.

Pakarinen kysyy, kun koronan myötä julkinen talous on entistäkin heikommassa kunnossa, on hyvä kysyä, miksi kunnianhimoa työllisyyspäätösten suhteen piti laskea?

Hänen mukaansa tehdyillä työllisyyttä lisäävillä päätöksillä on saatu yhteensä noin 450 miljoonaa euroa julkiseen talouteen.

– Kun mukaan huomioidaan hallituksen työllisyyttä vähentäneet päätökset, julkinen talous vahvistuisi keskimäärin vain 160 miljoonalla eurolla. Vaikka hallitus kertoo lisänneensä työllisyyttä lähes 80[nbsp]000 hengellä, luotettavasti vaikutusarvioituja ja työllisyyttä lisääviä päätöksiä on nettomääräisesti syntynyt vain noin 30[nbsp]000, Pakarinen kirjoittaa.

Helmikuussa hallitus tavoittelee työllisyyspäätöksiä, joilla julkista taloutta vahvistettaisiin 110 miljoonalla eurolla.

Pakarisen mielestä tavoite on kannatettava, mutta on sanomattakin selvää, että kokonaisuus on tarpeeseen nähden hyvin vaatimaton.

– Jos tuo 110 miljoonan euroa saadaan päätetyksi, yltää työllisyyspäätösten nettovaikutus vain 270 miljoonaan euroon. Tämä on vain 14 prosenttia alkuperäisestä kahden miljardin tavoitteesta. EK esittänyt useaan otteeseen, viimeksi viime syksynä Työ ensin -kokonaisuutta, jolla saataisiin kasaan noin miljardia euroa julkiseen talouteen. Tästä kokonaisuudesta olisi hyvä aloittaa.

Pakarinen kertaa vertailun vuoksi, mitä Juha Sipilän (kesk.) hallitus sai aikaan.

– Pelkästään rakennetoimien avulla Sipilän hallitus lisäsi työllisyyttä keskimäärin 25 000 hengellä. Vaikutusarvioita julkiseen talouteen ei ole suoranaisesti tehty, mutta yksityisen sektorin työllisyyden kasvu tuottaa maltillisesti arvioiden 25[nbsp]000 euroa per lisätyöllinen. Sipilän rakenteelliset työllisyystoimet olisivat täten vahvistaneet julkista taloutta 625 miljoonan euron edestä. Ero Marinin hallitukseen on silmiinpistävä.

– Todettakoon lisäksi, että tässä vertailussa ei edes huomioida kilpailukyvyn eikä veronkevennysten aikaansaamaa vauhtia talouteen. Siksi onkin hyvä lopuksi vielä kysyä, miksi Marinin hallitus väittää tehneensä enemmän työllisyyden eteen kuin Sipilän hallitus?

Uusimmat
MAINOS