Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti tänään työryhmän mietinnön pakollista palkka-avoimuutta koskevaksi lainsäädännöksi.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n mukaan mietinnön esitykset ovat olennaiselta sisällöltään samat, jotka työryhmää johtanut ministeriön tasa-arvoyksikkö toi työryhmään kuitattavaksi jo sen toimikauden alussa.
– Työryhmävalmistelu ei tuonut mitään muutosta jo ennalta päätettyyn lopputulokseen, kritisoi EK.
Työryhmän esitys ei ole yksimielinen. Työnantajia edustavat järjestöt jättivät esitykseen eriävän mielipiteensä.
EK sanoo tiedotteessaan kannattavansa erittäin vahvasti tasa-arvoa ja on valmis kehittämään myös palkka-avoimuutta koskevaa lainsäädäntöä.
– Sosiaali- ja terveysministeriön erimieliseen mietintöön sisältyvät esitykset eivät sen sijaan ole oikea ratkaisu ongelmiin.
Ministeriö esittää, että jokaisella työntekijällä olisi oikeus saada koska tahansa kenen tahansa työkaverinsa tarkat palkkatiedot ilman tämän suostumusta. Työntekijä saisi palkkatiedot työnantajalta aina, kun vain ilmoittaisi vaatimuksensa perusteeksi oman epäilynsä siitä, että häntä syrjitään palkkauksessa sukupuolensa perusteella. Työnantaja ei voisi kieltäytyä luovuttamasta palkkatietoja.
Toiseksi luottamusmiehillä ja muilla henkilöstön edustajilla, kuten työsuojeluvaltuutetulla, olisi oikeus saada työntekijöiden tarkat palkkatiedot ilman näiden suostumusta tasa-arvolain mukaista palkkakartoitusta tehtäessä.
Luottamusmiehet ja muut henkilöstön edustajat saisivat työntekijöiden palkkatiedot työnantajalta riippumatta siitä, edustaako hän näitä työntekijöitä vai ei. Palkkatiedot saisi vaatia myös tilanteissa, joissa henkilöstön edustaja ei edes epäilisi syrjintää.
– EU:n komissio on tänä vuonna julkaissut ehdotuksensa palkka-avoimuutta koskevaksi direktiiviksi. Ehdotus ei sisällä kumpaakaan STM:n esitystä, EK toteaa.
Elinkeinoelämän mukaan ministeriön esittämät lakimuutokset eivät todennäköisesti johtaisi työpaikkojen ilmapiirin parantumiseen, vaan päinvastoin kateuden ja uteliaisuuden lisääntymiseen.
– Lakimuutokset voisivat johtaa palkkojen epäreiluun tasapäistämiseen, kun työnantajat eivät enää uskaltaisi palkita työntekijöitään näiden henkilökohtaisesta osaamisesta ja tuloksista perusteettomien syrjintäriitojen pelossa.
EK huomauttaa myös, että lakimuutokset rajoittaisivat merkittävällä tavalla ja ilman perusteltua välttämätöntä syytä perustuslaissa säädettyä yksityisyyden suojaa.
Palkka-avoimuudesta keskusteltaessa tulisi EK:n mielestä muistaa, että työntekijällä on jo nykylainsäädännön mukaan oikeus saada työkaverinsa tarkat palkkatiedot niissä tilanteissa, joissa hänen syrjintäepäilynsä on perusteltu. Palkkatiedot pyytää näissä tilanteissa työntekijän puolesta luottamusmies tai muu henkilöstön edustajan tasa-arvovaltuutetun kautta.
– Tasa-arvovaltuutetun on annettava palkkatiedot, jos hän katsoo, että syrjintäepäily on perusteltu. Tällainen viranomaisen kautta tapahtuva tiedonsaanti estää esimerkiksi pelkästään uteliaisuuteen perustuvan palkkatietojen urkinnan ja turvaa riittävällä tavalla yksityisyyden suojan, toteaa EK.
Yrittäjät: Esitykset perusteettomia
– Palkka-avoimuustyöryhmän raportti on epäonnistunut ja puutteellinen. Ehdotukset puuttuisivat työntekijöiden yksityisyyden suojaan ja lisäisivät yritysten hallinnollista taakkaa. Palkkasyrjintä on jo tänä päivänä Suomessa ehdottomasti kiellettyä, sanoo johtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä.
Myös Suomen Yrittäjät jätti raporttiin eriävän mielipiteen ehdotuksista.
– Suomi on tasa-arvon kärkimaita. Tasa-arvo toteutuu suomalaisessa työelämässä useilla mittareilla erinomaisesti. Työlainsäädäntöä pitää kehittää huolellisesti valmistellen ja niin, että lainsäädäntömuutoksilla voidaan osoittaa puututtavan todellisiin työelämän ongelmiin. Raportti ei näitä tavoitteita täytä, Makkula toteaa.
– Lainsäädäntömme täyttää kaikki EU-kriteerit ja on edistyksellinen myös kansainvälisestä näkökulmasta. Se uudistettiin viimeksi vuonna 2015, hän jatkaa.
Raportissa esitetään työpaikkakohtaista palkka-avoimuutta naisten ja miesten välisen ansioeron korjaamiseksi.
– Esitykselle ei ole raportissa esitetty tutkimuksiin tai tilastoihin nojaavia perusteita, Suomen Yrittäjiä työryhmässä edustanut asiantuntija Atte Rytkönen-Sandberg sanoo.
– Sukupuolten väliseen ansioeroon voidaan kyllä vaikuttaa ja eroa kaventaa niin, että puretaan työmarkkinoiden jakaantumista sukupuolten mukaan, vaikuttamalla koulutusvalintoihin ja asenteisiin, Rytkönen-Sandberg jatkaa.
Hänen mukaansa raportin esitykset lisäisivät työnantajien byrokratiaa ja kustannuksia.
– Muutokset merkitsisivät huomattavaa muutosta voimassa olevan lainsäädännön perusperiaatteisiin ja puuttuisivat huomattavalla tavalla työntekijöiden yksityisyyden suojaan.