– Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka, yritysten kilpailukyky ja positiivinen työllisyyskehitys eivät ole toisiaan pois sulkevia tavoitteita – päinvastoin. Vähähiilisestä yritystoiminnasta on mahdollista tehdä entistä vahvempi veturi Suomen taloudelle ja työllisyydelle, sanovat Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja palkansaajakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta (sd.).
Ilmastonmuutoksen hillintä on aikamme vakavin haaste, jonka ratkaisuun sekä EK että SAK ovat sitoutuneet. Järjestöjen mukaan haasteeseen täytyy tarttua IPCC-raportin esittämällä tavalla eli päästövähennyksiä tarvitaan enemmän ja nopeammassa aikataulussa.
– Vain siten ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit ja kustannukset pysyvät yhteiskunnallisesti hallittavissa rajoissa.
– Ilmastoteot ovat myös positiivinen mahdollisuus suomalaisille yrityksille ja työntekijöille. Puhtaiden ratkaisujen markkinat kasvavat maailmalla kiihtyvällä tahdilla. Suomi on alan kiinnostavimpia innovaatiomaita, jonka osaamiselle on globaalia kysyntää. Mitä enemmän saamme ratkaisujamme kansainvälisille markkinoille, sitä laajemmin Suomi voi olla vaikuttamassa päästötavoitteiden saavuttamiseen maailmanlaajuisesti, Häkämies ja Eloranta sanovat.
– Näin vähähiilisestä yritystoiminnasta on mahdollista tehdä paitsi merkittävä ilmastoteko, myös Suomen talouden, työllisyyden ja viennin veturi. Viisaasti toteutettuna ympäristön, työntekijöiden ja elinkeinoelämän tavoitteet saadaan siis tukemaan toisiaan.
Häkämiehen mukaa Elinkeinoelämän keskusliitto on vahvasti sitoutunut Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitteeseen ja sen edellyttämiin toimenpiteisiin EU:ssa.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK päivitti alkuvuodesta omia energia- ja ilmastopoliittisia linjauksiaan vastaamaan tiedeyhteisön esittämiä vaatimuksia. SAK:n hallitus linjasi, että Suomen tulee tavoitella yhdessä EU:n kanssa 55 prosentin päästöjenvähennystavoitetta vuoteen 2030 mennessä.
Järjestöt jakavat tavoitteen siitä, että EU:n nettopäästöt on saatava nollaan viimeistään vuoteen 2050 mennessä.
Eduskuntavaalien alla käydyissä keskusteluissa on varoiteltu ilmastopolitiikan olevan uhka suomalaisille työpaikoille ja elinkeinoelämän kilpailukyvylle. SAK:n ja EK:n näkemyksen mukaan kunnianhimoinen ilmasto- ja energiapolitiikka sekä kestävän kasvun mahdollistama kilpailukyky ja työllisyyskehitys eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja.
– Esimerkiksi Suomen sähköntuotannosta jo 80 prosenttia tuotetaan päästöttömästi – osuus nousee jopa 90 prosenttiin uusiutuvan tuotannon ja ydinvoiman lisääntyessä lähivuosina. Sähköntuotannon päästöt ovat laskeneet johdonmukaisesti ilman merkittävää vaikutusta sähkön hintaan. Taustalla on valitun politiikan johdonmukaisuus ja aikaansaatu investointiympäristön myönteinen kehitys on pyrittävä toistamaan muilla sektoreilla, kuten liikenteessä, lämmityksessä ja teollisuudessa, Häkämies ja Eloranta sanovat.
– Ennustettavan politiikan avulla voidaan myös taata oikeudenmukainen siirtymä vähäpäästöiseen talousjärjestelmään niin, etteivät toimien kustannukset ja vaikutukset nouse yhdellekään ihmisryhmälle tai elinkeinoelämän haaralle kohtuuttomiksi.
Häkämies ja Eloranta toteavat olevan selvää, että ilmastonmuutoksen torjuminen ei ole ilmaista.
– Kaikkein kalleinta on kuitenkin se, että emme tee mitään ja maapallo lämpenee hyvinvointimme kannalta kestämättömälle tasolle. Siksi ilmastotoimet on tärkeää kääntää positiiviseksi mahdollisuudeksi.