Ammattikorkeakoululain mukaan hallituksissa on oltava elinkeinoelämän edustus, mutta useimmissa hallituksissa osuus jää lain edellyttämään minimiin eli yhteen edustajaan.
EK on viestittänyt pitkään, että työttömyysongelman rinnalla Suomessa on osaamisen kysynnän ja tarjonnan välinen kuilu. Osa työpaikoista jää täyttämättä hakijoiden osaamisen puutteiden takia. Tämä löytyy taustalta jopa neljäsosassa rekrytointivaikeuksia. Tiiviimpi yhteistyö takaisi se, että koulutuksen sisällöt ja osaamistarpeet ovat linjassa.
– Elinkeinoelämän edustajien osuus ammattikorkeakoulujen hallituksissa voisi olla jopa puolet, mikäli työelämäyhteistyötä halutaan aidosti painottaa. Näiden edustajien kautta saadaan ammattikorkeakoulutukseen vahvaa ymmärrystä liiketoiminnasta, sen uudistamisen haasteista sekä elinkeinoelämän tarpeista, sanoo EK:n johtaja Riikka Heikinheimo.
Hän muistuttaa, että ammattikorkeakoulutuksen tuottamalle osaamiselle on vahva tilaus suomalaisissa yrityksissä.
– Vain pieni osa valmistuneista siirtyy jatkamaan opintojaan. Valmistuneiden osaamisen on oltava sellaista, että sille on kysyntää. Osaamisen osuvuus pitää varmistaa.
– Koulutus ammattikorkeakouluissa on hyvin työelämälähtöistä. Tiiviissä yhteistyössä koulutusta on mahdollista kehittää siten, että yritysten muuttuvat tarpeet ja olosuhteet huomioidaan entistäkin paremmin. Tästä vuoropuhelusta hyötyisivät sekä opiskelijat että elinkeinoelämä, sanoo EK:n asiantuntija Marita Aho.
Koulutusjärjestelmää uudistettaessa EK esittää ammattikorkeakoulujen vaikuttavuuden arvioinnin tueksi seuraavia mittareita: elinkeinoelämäyhteistyö, laadukas ja vaikuttava koulutus sekä yrittäjyyden edistäminen. Kriteereinä pitäisi käyttää esimerkiksi elinkeinoelämän edustajien osuutta hallituksissa ja laadullista työllistymistä.