Elinkeinoelämän keskusliitto on tyytyväinen, että Glasgow’ssa maailman maat korottivat päästövähennystavoitteitaan ja ankkuroivat tavoitetason 1,5 asteeseen.
EK:n mukaan huomio on nyt kohdennettava päästötavoitteiden käytännön toimeenpanoon. Oli tärkeää, että neuvottelutulos kansainvälisten markkinamekanismien osalta saavutettiin, vaikka se jäi toivottua heikommaksi.
– Hienoa on, että Glasgow’ssa on kuitenkin otettu askelia eteenpäin eri maiden ilmastositoumuksissa, ja että Kiina ja Yhdysvallat löysivät yhteisen sävelen ilmastotoimien kirittämisessä jatkossa. On rohkaisevaa nähdä, että päästövähennysten vaiheittainen kiristäminen toimii Pariisin sopimuksen mukaisella tavalla ja että tavoitteiden kiristämiseen palataan heti ensi vuonna, vaikka työtä vielä riittääkin 1,5 asteen rajaa kohti pääsemiseksi, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo.
Hänen mukaansa on myös tärkeää, että Glasgow’ssa saavutettiin etenemistä ennakkoon vaikeaksi tiedetyissä kysymyksissä päästöyksiköiden kansainvälisestä kaupankäynnistä, vaikka säännöt jäivätkin löysiksi.
– Pelisääntöjen luominen kansainvälisille markkinamekanismeille on elinkeinoelämälle tärkeää, mutta jatkossa etenemistä tarvitaan myös päästöjen hinnoittelun kanssa, Häkämies toteaa.
On selvää, että tavoitteita täytyy vielä kiristää, mutta nyt pitää ennen kaikkea kiinnittää huomio käytännön toimeenpanoon, jotta tavoitteet eivät jää vain tyhjiksi julistuksiksi. On sekä ilmaston että Suomen kansantalouden ja viennin etu, että kiirehdimme käytännön toimeenpanoa kaikkialla maailmassa, hän jatkaa.
WWF ilmastopolitiikan uskottavuus pelastui vain täpärästi
Vaikka valtiot antoivat Glasgow’n ilmastokokouksessa paljon lupauksia, neuvottelujen lopputulos jäi pettymykseksi, toteaa luontojärjestö WWF. Tulos riittää kuitenkin pitämään elossa toiveen maapallon keskilämpötilan nousun rajaamisesta puoleentoista asteeseen.
Rahoitus osoittautui odotetusti neuvottelujen vaikeimmaksi kysymykseksi. Kehittyneet maat olivat osana Pariisin sopimuksen päätöksiä luvanneet sadan miljardin dollarin vuosittaisen ilmastorahoituksen kehittyville maille, mutta Glasgow’ssa lupaus petettiin, sanoo WWF.
– Monet maat ilmoittivat lisäävänsä rahoitusta, mutta päätöslauselma jäi rahoituksen osalta vaisuksi. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen käytettävä rahoitus pyritään kaksinkertaistamaan vuoden 2019 tasosta vuoteen 2025 mennessä, mutta tarve olisi moninkertainen, WWF Suomen ilmastovastaava Bernt Nordman sanoo.
Suurin osa kokouksen osallistujamaista tiedostaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kiireellisyyden. Globaaleja päästöjä pitää vähentää 45 prosenttia vuoden 2010 tasosta vuoteen 2035 mennessä, jotta puolentoista asteen tavoitteessa pysytään.
– YK-järjestelmän mukaista konsensusta päästövähennysten keinoista oli kuitenkin edelleen tuskallisen vaikeaa löytää. Suuret fossiilisten polttoaineiden tuottajamaat blokkasivat ehdotukset fossiilisten polttoaineiden valtiontukien poistamisesta, Nordman sanoo.
WWF pitää hyvänä, että valtiot pääsivät Glasgow’ssa yhteisymmärrykseen Pariisin sopimuksen sääntökirjasta. Valtioiden ilmastositoumukset (NCD-asiakirjat) päivitetään jatkossa yhteisen syklin mukaisesti viiden vuoden välein.
Kansainvälisille hiilimarkkinoille saatiin sovittua säännöt, joilla ehkäistään ilmastohyötyjen kaksoislaskentaa. Viisi prosenttia kaupattavista päästövähennysyksiköistä ohjataan rahastoon, josta tuetaan kehittyvien maiden sopeutumistoimia.
– Olemme kuitenkin hyvin pettyneitä siihen, että vanhoja päästövähennysyksiköistä, joista ei ole mitään lisähyötyä ilmastolle, tuodaan uuteen Pariisin sopimuksen hiilimarkkinajärjestelmään, Nordman sanoo.
Päätöslauselmassa maat tiedostavat, että luontokato ja ilmastokriisi pitää ratkaista yhdessä.
– Ilmastonmuutos kiihdyttää luontokatoa. Monimuotoinen luonto voi puolestaan auttaa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Ilmastosopimuksen ja biodiversiteettisopimusten välille tarvitaan jatkossa yhä enemmän vuorovaikutusta, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.