– Yritykset ja yrittäjät ovat puhuneet vuosia paikallisen sopimisen puolesta. Paikallisen sopimisen laajentaminen on yrityksille ykkösasioita, jotta ne pystyvät ennakoimaan toimintaympäristön muutoksia ja reagoimaan niihin nykyistä ketterämmin ja joustavammin. Tässä mielessä selvitysmiehen esitys on pettymys, lakiasiainjohtaja Markus Äimälä Elinkeinoelämän keskusliitosta sanoo.
Hallituksen asettama selvitysmies Harri Hietala luovutti torstaina selvityksensä paikallisen sopimisen lisäämisestä työ- ja oikeusministeri Jari Lindströmille (ps.). Selvityksessä esitetään erityisesti työehtosopimuksissa sallittujen paikallisen sopimisen joustojen laajentamista järjestäytymättömiin yrityksiin. Sen sijaan paikallisen sopimisen edistäminen järjestäytyneiden työnantajien kentässä jäisi työehtosopimusosapuolten sopimisen harteille.
EK:n mielestä myönteistä sen sijaan on, että myös järjestäytymättömillä yrityksillä olisi jatkossa pitkälti samanlaiset mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen kuin muilla.
Työnantajakeskusjärjetön mielestä jatkovalmistelussa koko työlainsäädäntö tulee käydä kattavasti läpi ja muuttaa nykyisiä lakipykäliä paikallisesti toisin sovittaviksi. EK haluaisi edetä siihen suuntaan, että laista voitaisiin poiketa työpaikkakohtaisesti, ellei tällaista sopimista ole erityistä syytä kieltää.
– Selvitysmies Hietala esittää kokonaisuuden osana lukuisia muutoksia yhteistoimintalakiin. Niiden tarpeellisuus tulee harkita tarkkaan jatkovalmistelussa. Sen sijaan on mahdotonta ymmärtää ja hyväksyä, miksi selvitysmies esittää työntekijöiden hallintoedustusta ja alistaa paikallisen sopimisen osin tuon edustuksen toteutumiseen, Äimälä toteaa.
– Paikallisessa sopimisessa yhdistyy työntekijän, yrityksen ja koko yhteiskunnan etu. Kyse ei ole työehtojen heikentämisestä vaan siitä, että niistä voidaan sopia oman työpaikan olosuhteet huomioon ottaen. Myös työntekijöillä on usein elämäntilanteesta johtuvia tarpeita paikalliseen sopimiseen, Äimälä muistuttaa.