– On positiivista, että päästövähennyksiä suunnitellaan ja toteutetaan pitkäjänteisesti. Ennakoitavuus ja johdonmukaisuus ovat tarpeen, jotta yritykset osaavat varautua toimintaympäristön isoihin muutoksiin, sanoo EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström.
EK:n mukaan on tärkeää, että Suomi siirtyy pitkällä aikajänteellä vähähiiliseksi yhteiskunnaksi. Kivihiilen käyttöä ei ole kuitenkaan tarpeen kieltää lailla, sillä hiilen osuus putoaa joka tapauksessa 1-2 prosenttiin.
Uusi strategia kohdistaa liikenteeseen huomattavasti muita sektoreita ankarammat päästövähennystavoitteet. Polttoaineiden bio-osuus nostettaisiin vuoteen 2030 mennessä peräti 30 prosenttiin, mitä EK pitää ylimitoitettuna verrattuna hallitusohjelman alkuperäiseen 23,5 prosentin tavoitteeseen.
– Kunnianhimoiset tavoitteet heijastuvat suoraan liikennekustannuksiin, mikä on elintärkeä kysymys pitkien etäisyyksien maalle niin liikkumisen kuin vientikuljetusten näkökulmasta, muistuttaa Ohlström.
Hallitusohjelma linjaa, ettei teollisuuden kustannuksia nosteta. Jotta näin ei tapahtuisi, on syytä pohtia keinoja kompensoida kustannusnousua liikenneintensiivisille toimialoille.
– Jotta eri sektoreiden kustannusvaikutukset tasoittuisivat ja kohtuullistuisivat, hallituksen tulisi hakea myös maataloudesta, rakennuksista ja jätehuollosta lisää keinoja päästövähennyksiin. Tämä tulee huomioida keväällä valmistuvassa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa, EK toteaa
Paljon oikeansuuntaista kehitystä
Positiivista EK:n mielestä on se, että uusiutuvan energian tukien painopiste siirtyy tuotannosta kohti investointeja. Päästökaupan kannalta päällekkäistä ohjausta vähennetään siirtymäkauden jälkeen.
Strategia lupaa myös puhtaan energian t&k-panostusten tuplaamista viidessä vuodessa.
– Tämä on tärkeä keino edistää suomalaista cleantech-osaamista ja luo pohjaa kasvavalle viennille tilanteessa, jossa Pariisin ilmastosopimus kasvattaa maailmanlaajuista kysyntää, EK kiittää
Strategiassa kiinnitetään huomiota sähkön riittävyyteen ja toimitusvarmuuteen.
– Ne ovat energiajärjestelmän elintärkeitä reunaehtoja – kohtuuhintaisuuden ja vähäpäästöisyyden lisäksi, EK toteaa.
Energiatehokkuus olisi elinkeinoelämän mielestä voinut painottua strategiassa voimakkaamminkin. Yritysten energiatehokkuussopimukset ovat olleet menestys ja on hyvä, että ne jatkuvat ainakin vuoteen 2025.