Oskarin tuulissa vahingoittui puustoa arviolta 0,2–0,7 miljoonaa kuutiometriä, joka on arvoltaan 8–20 miljoonaa euroa. Tuhoja esiintyy laajalla alueella eteläisessä Suomessa.
Kuten Eino-myrsky, myös Oskari aiheutti hajallaan olevia pieniä tuhoalueita, joilla on tavallisesti muutamasta muutamaan kymmeneen vahingoittunutta puuta. Herkimmin puita kaatui aiempien hakkuuaukeiden laidalla, vastikään harvennetuissa metsissä sekä sähkölinjojen, rauta- ja maanteiden varsilla.
Kaksi myrskyä kaatanut kaksi miljoonaa kuutiota puuta
Einon ja Oskarin päivän kovat tuulet ovat kaataneet yhteensä noin kaksi miljoonaa kuutiota puustoa. Hajallaan olevien tuhopuiden korjuu on hidasta ja hankalaa. Metsänomistaja voi halutessaan jättää yksittäisiä kaatuneita lehti- ja mäntypuita sekä pieniä kuusia metsään lisäämään luonnon monimuotoisuutta.
Jos vahingoittuneita havupuita on yli kahdenkymmenen ryhmä, ne tulee ministeriön mukaan poistaa metsästä hyönteistuhojen torjumiseksi viimeistään ensi kesänä. Tuoreet tuulenkaadot kannattaa poistaa metsistä juhannukseen mennessä. Hyönteistuhoriskejä on erityisen tärkeä ehkäistä Salpausselän eteläpuoleisella alueella, jonka kuusikoita kirjanpainajat vaivaavat jo ennestään.
Tuhomäärän arvio perustuu Suomen metsäkeskuksen Ilmatieteen laitokselta saamiin tuulitietoihin ja metsäkeskuksen henkilöstön tekemiin havaintoihin. Tämän tarkemmin tuhomäärää ei ole tarkoituskaan arvioida.
Myrskypuiden korjuu vaatii erityistä huolellisuutta ja kannattaa hoitaa koneellisesti. Myös tarpeetonta liikkumista myrskytuhoalueella tulee välttää.
– Erityisesti on huolehdittava, etteivät lapset mene leikkimään myrskytuhopuiden tai niiden juurakoiden läheisyyteen. Jos omistaa metsää tuhoalueella, kannattaa olla yhteydessä paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen, metsäpalveluyrittäjään tai metsäyhtiöön jatkotoimia varten, ministeriöstä muistutetaan.