Israelilaisen Maccabi-terveydenhuoltopalvelun ylilääkäri Daniel Landsberger varoittaa, ettei pandemioilla ole yleensä selkeää alku- ja loppupäivämäärää.
Koronavirus tulee siis jatkossakin kiertämään väestössä, vaikka epidemia saadaan jatkossa vakaammalle tasolle.
– Moni ajattelee, että Covid-19 alkoi Wuhanista joulukuussa 2019. Ja samalla odotamme, että se loppuu tiettynä päivämääränä, Landsberger sanoo Jerusalem Post -lehdelle.
Pandemiat tulisi hänen mukaansa ymmärtää pidempinä prosesseina. 1500-luvulla yleistynyt paiserutto levisi satojen vuosien ajan. Vielä nykyäänkin satunnaisia epidemioita havaitaan pääasiassa kehittyvien valtioiden alueella.
Ensimmäiset HIV-tapaukset todettiin Yhdysvalloissa vuonna 1981. Vuosikymmentä myöhemmin tauti oli 25–44-vuotiaiden amerikkalaisten yleisin kuolinsyy. Virus saatiin kuriin viimein 2000-luvulla uuden sukupolven lääkkeiden avulla.
– HIV ei ole kuitenkaan ”loppunut”. Emme vain kutsu sitä enää epidemiaksi, sillä suhtaudumme tautiin eri tavalla, Landsberger sanoo.
Epidemiat tulisi hänen mukaansa nähdä biologisen ulottuvuuden lisäksi myös sosiaalisina, kulttuurisina ja geopoliittisina tapahtumina. Poliorokotteen jakelu aloitettiin Yhdysvalloissa vuonna 1955, mutta tautitapauksia havaittiin vielä vuonna 1979.
– Polion hävittämisessä kului monia, monia vuosia, vaikka rokote oli 95-prosenttisen tehokas.
Suurin osa koronaviruksen läpäisyinfektioista on havaittu iäkkäämmillä henkilöillä, joiden rokotuksesta on kulunut yli puoli vuotta. Rokotteen tehon hiipuminen oli odotettua, mutta kuinka usein tehosteannoksia jatkossa tarvitsee?
– Emme vielä tiedä. Kaikki todennäköisesti tarvitsevat tehosteannoksen 6–12 kuukautta ensimmäisten kahden annoksen jälkeen ja sen jälkeen ehkä joka vuosi tai joka kymmenes vuosi. Varmaankin jotain näiden ääripäiden väliltä, Daniel Landsberger pohtii.