Eikö äänelläsi ole merkitystä? – Yksikin voi ratkaista

Tutkimukset osoittavat, että jokaisen äänellä on väliä.
Äänestäjä äänestyskopissa Espoossa. LEHTIKUVA/RONI REKOMAA
Äänestäjä äänestyskopissa Espoossa. LEHTIKUVA/RONI REKOMAA

Oletko ajatellut, ettet aio äänestää, koska äänellä ei kuitenkaan ole vaikutusta vaalien lopputulokseen tai siihen mitä päätöksiä tehdään? Ei kannata ajatella.

Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että jokaisen äänellä on väliä – ainakin kuntavaaleissa. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on yhteistyökumppaniensa kanssa tehnyt jo lähes vuosikymmenen ajan tutkimusta Suomen kuntavaaleihin ja kuntapolitiikkaan liittyen. Tutkimuksissa on hyödynnetty rekisteriaineistoja ja ns. kvasikokeellisia tutkimusasetelmia.

Mainos - sisältö jatkuu alla

VATT toteaa blogikirjoituksessaan, että Suomen vaalijärjestelmässä tulee säännöllisesti tasapelejä niin puolueiden välillä kuin sisälläkin. Tasapelitilanteessa valituksi tuleva arvotaan, käytännössä valitun nimi nostetaan side silmillä hatusta.

– Yksi ainoa äänestäjä olisi voinut valinnallaan siis vaikuttaa siihen, kuka tulee valituksi. Erittäin paljon valtuustopaikkoja jaetaan myös hyvin pienillä, yhden tai kahden äänen eroilla. Tällöin yksi perhe tai pari kaverusta olisivat voineet vaikuttaa vaalitulokseen, jos olisivat päätyneet äänestämään samaa ehdokasta.

VATT:n mukaan nämä täpärät vaalit ovat äänestäjien vaikutusvallan kannalta hyvä uutinen.

Yksittäiset äänet voivat vaikuttaa valtuustopaikkojen lisäksi myös poliittisten johtoasemien jakoon. Vaikka käytännöt vaihtelevat puolueiden ja kuntien välillä, yksi asia on selvä: ehdokkaiden saamalla äänimäärällä on merkitystä. Jopa silloin, kun kaksi ääniharavaa saa lähestulkoon saman äänimäärän, puolueet nimittävät täpärästi enemmän ääniä saaneen kunnanhallituksen johtoon suuremmalla todennäköisyydellä kuin täpärän kakkosen.

VATT:n mukaan uomalaiset äänestäjät ymmärtävät vaikutusmahdollisuutensa yllättävän hyvin. Kunnissa, joissa tiukkoja vaaleja on enemmän, myös äänestysaktiivisuus on korkeampi.

Poimintoja videosisällöistämme

Tutkimus osoittaa myös, että suomalaiset äänestäjät osaavat ajatella strategisesti. Kuntaliitosten jälkeen pienen liitoskunnan äänestäjät keskittävät ääniään puoluelistan sisällä, jotta pienen kunnan ehdokkailla olisi mahdollisuus pärjätä ison liitoskunnan ehdokkaita vastaan. Samanlaista äänten keskittämistä havaitaan vaaliliitoissa, joissa pienemmän puolueen äänestäjät keskittävät ääniään.

Onko sillä väliä, ketkä kunnanvaltuustossa istuvat?

Äänestäjien ratkaisulla on erityistä väliä silloin, kun ehdokkaan valituksi tuleminen on hiuskarvan varassa. Sillä, kuka tulee täpärästi valituksi, voi olla väliä esimerkiksi puolueiden jakaessa paikkoja kunnallishallinnossa vaalien jälkeen.

Tuoreessa tutkimuksessa Jaakko Meriläinen ja Janne Tukiainen selvittävät, pärjäävätkö puolueet paremmin paikkaneuvotteluissa, jos niiden listoilta valitaan enemmän jo edellisessä valtuustossa istuneita konkaripoliitikkoja. Kunnanhallitusten paikat jaetaan kunnissa perinteisesti valtuustoedustusta mukaillen, mutta poliittisten elinten kokoerojen vuoksi paikkaosuudet eivät täsmää yksi yhteen.

Meriläisen ja Tukiaisen tutkimustulokset osoittavat, että uudelleenvalitut poliitikot ovat puolueille neuvotteluvaltti. Jos kaksi puoluetta ovat muutoin keskenään identtisiä, enemmän hallituspaikkoja saa se puolue, jonka valtuutetuista suurempi osuus on uudelleenvalittuja poliitikkoja. Tulos on kiinnostava myös sen takia, että kokemus valtuutettuna ei kuitenkaan tuo etua itse vaaleissa. Tämä kertoo myös siitä, että puolueille on kokemukselle enemmän kysyntää kuin äänestäjille.

Poliittinen edustus on myös omiaan luomaan voittajia ja häviäjiä. Tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että jos kunnanvaltuustoon tulee valituksi ehdokas, joka asuu lähellä koulua, koulun sulkemisen todennäköisyys puolittuu noin 20 prosentista kymmeneen prosenttiin vaalikauden aikana.

– On tärkeä huomata, että kuntalaisilla ei ole tasainen edustus päätöksenteossa: matalampituloiset naapurustot ovat valtuustoissa aliedustettuja. Politiikalla on siis merkitys ihmisten jokapäiväisten palvelujen kannalta ja alueellisen eriarvoistumisen muodostumisessa, blogissa todetaan.

Toinen tuore tutkimus tarkastelee vaaliliittojen syitä ja seurauksia Suomen kunnallispolitiikassa. Moni maa on päätynyt kieltämään vaaliliitot kokonaan, koska niiden on epäilty vääristävän vaalitulosta. Tuore tutkimus viitaa päinvastaisesta: vaaliliitot ovat itse asiassa keino taata kattavampi äänestäjäkunnan mielipiteiden edustus päätöksenteossa.

VATT:n blogin mukaan yksi tapa lisätä oman äänen merkitystä on valita oma ehdokas niiden joukosta, jotka pääsivät viime vaaleissa täpärästi läpi tai jäivät niukasti valtuuston ulkopuolelle. He saattavat olla samassa tilanteessa uudestaan näissäkin vaaleissa.

Mainos