Ilmastopolitiikasta väitöskirjan tehneen, ex-europarlamentaarikko Eija-Riitta Korholan mukaan kyseessä on suuren luokan poliittinen päätös, josta pitäisi puhua avoimesti vaalien alla.
– Jos Suomi Pariisin sopimuksen myötä hyväksyy itselleen uuden yli miljardin euron vuotuisen lisälaskun, kyse ei ole vain ilmastopolitiikasta. Se on mitä suurimmassa määrin suurvaltapolitiikkaa, ja sekä pääministerin että ulkoministerin tulee johtaa päätöksentekoa tai olla niistä tietoisia, Korhola kirjoittaa Iltalehden blogissaan.
Korholan väite yli miljardin lisälaskusta perustuu kehittyneiden maiden velvoitteeseen sadan miljardin vuotuisesta tuesta.
Hänen mukaansa on epätodennäköistä, että Yhdysvaltain senaatti ratifioisi koskaan sopimusta, joka antaa muun muassa Venäjälle oikeuden kasvattaa päästöjään noin 40 prosenttia nykyisestä. Silloin maksumieheksi sadan miljardin lupauksia lunastamaan päätyisi vain EU.
– Eri maat tuovat juuri nyt päästösitoumuksiaan pöytään. Niitä lukiessa ei pidä olla naiivi vaan osata tulkita ne historiallisten päästölukujen valossa. Venäjän kohdalla 70-75 prosentin ”leikkaus” onkin lupa päästää, Korhola kirjoittaa.
Hän toteaa, että maailman puhtaimman teollisuuden ajaminen ahdinkoon ei ole ilmastoteko. Sen säilyttäminen meillä olisi, Korhola sanoo.
Korhola viittaa väitöskirjaansa, jonka mukaan nykystrategia on kasvattanut päästöjä myös EU:ssa, sillä ulkopuolelta tuleva runsaspäästöinen tuonti kumoaa saavutukset.