”En ota tämän hetken kansanäänestysaloitetta vakavasti enkä kannata sitä, mutta jos unionia syvennetään vastaisuudessa merkittävästi, sille tulee aivan asiallinen peruste. Mikäli EU:ssa viime aikoina esiin nostetut ajatukset yhteisestä budjetista, verotusoikeudesta ja pysyvistä tulonsiirtomekanismeista toteutuvat, kyseessä olisi jo aivan eri unioni kuin se, johon Suomi kansanäänestyksellä liittyi”, Eija-Riitta Korhola kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan.
Hän kertoo pitäneensä Britannian pääministeri David Cameronia epäviisaana, kun hän johti brittimepit pois EPP-ryhmästä europarlamentissa.
”Ratkaisu oli lose-lose. Kaikki osapuolet saivat takkiinsa”, Korhola kirjoittaa.
”Oli ajattelematonta riisua ärhäkät brittimepit vaikutusvallasta ja taannuttaa heidät takarivin taaveiksi. EPP heikkeni luonnollisesti ison delegaation jätettyä sen.”
Brittimeppien vaikutus ryhmässä oli Korholan mukaan positiivinen asia ja he olivat pelanneet asemansa hyvin.
”Vaikka varsinaisissa valiokuntapuheenjohtajuuksissa noudatettiin kokoon perustuvaa jakoa, moni sujuvakielinen britti oli osannut voittaa itselleen poliittisesti merkittävän aseman valiokunnan koordinaattorina. Koordinaattoreina heitä oli jopa yhtä paljon kuin saksalaisia, joita ryhmässä oli noin puolet enemmän.”
Uudella protestiryhmällä sen sijaan oli ”sekava maine”, mikä koitui brittien omaksi harmiksi.
Korhola sanoo ymmärtävänsä, että Cameron halusi suojella meppejään ja itseään Nigel Faragen johtaman UKIP-puolueen suunnalta tulevilta federalistisyytöksiltä.
”Toisaalta juuri he olivat olleet ryhmässämme merkittävä jarru kaikelle sellaiselle. On pakko myöntää, että britit ovat johdonmukaisesti korostaneet samaa kuin aina, unionia, jossa pääpaino on sisämarkkinoilla ja taloudellisessa yhteistyössä.”
Britit eivät hänen mukaansa ole muuttuneet EU-politiikassaan juuri yhtään, EU sen sijaan on.
”EU ilman brittejä on huonompi unioni”, hän kirjoittaa.