Geriatrian emeritusprofessori Jaakko Valvanne on huolissaan ikäihmisten liikkumisen vähentymisestä koronakriisin koettelemassa Suomessa. Hän pitää toivottavina uusia avauksia esimerkiksi senioreille kohdennetuista kuntosalivuoroista ja toivoo myös järkiperäistä keskustelua kesämökeille menosta.
Valvanne korostaa, että monille ikäihmisille kesämökillä oleskelu merkitsee juuri liikunnallista aktiivisuutta.
– Siellä tulee liikuttua, puuhailtua ja pidettyä yllä sitä aktiivisuutta.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) varoitteli viime viikolla Uudenmaan sulun purkamista koskevassa tiedotustilaisuudessa, että ”nyt ei ole aika lähteä mökeille”.
Hallituksesta on myös viestitetty, että yli 70-vuotiaiden velvoite pysyä karanteeninomaisissa oloissa tulee jatkumaan todennäköisesti vielä pitkään, koska kyse on koronaviruksen riskiryhmästä.
Valvanne ymmärtää huolen viruksen leviämisestä, mutta katsoo, ettei mökille menemiseen pitäisi suhtautua näin kategorisesti. Hän korostaa mökillä olon tuovan myös monille henkistä hyvinvointia tässä vaikeassa tilanteessa.
– Eihän mökki ole se paha paikka, vaan se, noudattaako siellä ja sinne mennessään näitä perussääntöjä liittyen sosiaalisiin kontakteihin. Ne ovat olennaisia ja tulevat varmasti säilymään siihen saakka, kunnes rokote keksitään ja saadaan käyttöön.
Jos oireeton ihminen lähtee matkaan, käy kaupassa jo kotikunnassa, ajaa mökille suoraan eikä tapaa siellä ketään, riskit ovat Valvanteen mielestä todella vähäiset.
Kauppakassin voi tarvittaessa noutaa myös kyläkaupan takaovelta tai tilata mahdollisesti mökille kuljetuksena.
Kerrassaan toinen asia on, jos mökkipaikkakunnalla oleskeluun liittyy sen sijaan sosiaalisia kontakteja eikä turvaväleistä ja etäisyyksistä välitetä.
Mieli maassa vaikeampi liikkua
Jaakko Valvanne ja hänen vaimonsa ovat myös ikänsä puolesta riskiryhmässä. He asuvat Keski-Suomen Luhangassa omakotitalossa, minkä pihapiirissä on pystynyt puuhastelemaan – vähän kuin mökillä.
– Olemme tehneet piha- ja puutarhatöitä ja tässä mielessä on tullut liikuttua samalla tavalla kuin ennen koronaakin. Koiran kanssa tulee myös käveltyä, vaikka koira ei tosin kovin reippaasta kävelystä tykkää. Sen sijaan voimaharjoittelu, tasapainon treenaaminen ja jumppaaminen on jäänyt minultakin vähemmälle, vaikka olen hyvin tietoinen siitä, että kunnosta pitäisi pitää huolta. Jotenkin tämä korona on lamannut myös omaa mieltäni niin, että sitä on ollut liikunnassa passiivisempi kuin aiemmin, hän miettii.
–Pelkään, että monilla muillakin käy nyt vähän samalla tavalla.
Valvanne kertoo itse varautuneensa henkisesti siihen, että ikäihmisten velvoitetta pysyä karanteeninomaisissa oloissa jatketaan ehkä vuoden loppuun, mahdollisesti pitempäänkin.
Monien senioireiden kunnon ylläpidossa olennaista ovat olleet säännölliset jumpparyhmät, jotka ovat nyt tauolla. Valvanne on käynyt vaimonsa kanssa itsekin tällaisessa jumpparyhmässä ja huomaa nyt, miten liikkuminen ilman ryhmän tukea on vaikeampaa.
– Monet tasapaino- ja voimaharjoitukset, joita siellä tehtiin, ovat jääneet nyt tekemättä.
Kuntosaleille seniorivuoroja?
Valvanne toivoo ennakkoluulottomia avauksia siitä, miten ikäihmisten liikkumiseen korona-aikana voittaisiin nykyistä paremmin kannustaa. Sosiaalisessa mediassa on pohdittu mahdollisuuksia ikäihmisten omiin kuntosali- tai uimahallivuoroihin.
Kuntien uimahallit on toistaiseksi suljettu, mutta esimerkiksi osa kuntosaleista on auki.
– Minusta tällaisia senioreiden kuntosalivuoroja voisi pohtia riskiryhmäläisille. Samaan tapaan kuin joissain kaupoissa on omia aikoja riskiryhmien asiointiin.
Valvanne korostaa, että suljetut tilat sinänsä, joissa liikkuu paljon ihmisiä, ovat viruksen leviämisen kannalta toki riski. Siksi desinfiointiin ja puhdistuksiin pitäisi kiinnittää huomiota. Liikkuminen pitäisi toteuttaa myös niin, että ohjeistukset turvaväleistä ja sosiaalisten kontaktien välttämisestä kyetään huomioimaan.
Entä senioreiden jumppahetket ulkosalla tai ulkokuntoilulaitteiden luona?
–Tätäkin voisi miettiä. Olennaista on kuitenkin painottaa, että koronavirus voi tarttua oireettomaltakin. Senioritkaan eivät saa olla sellaisissa ryhmissä keskenään, joissa ollaan lähekkäin. Etäisyys on aina se, mikä pitää tässä huomioida.