Ministerityöryhmä hyväksyi lakiluonnoksen perjantaina. Luonnos hallituksen esitykseksi lähetään lausunnolle maanantaina. Lausuntoaika päättyy maaliskuun lopussa ja lain on tarkoitus tulla voimaanheinäkuun alussa.
Esityksessä valtioneuvostolle ehdotetaan laajennettua toimivaltaa päättää kuntien yhdistymisestä viime kädessä vastoin kunnanvaltuustojen tahtoa. Menettely koskisi kaupunkiseutuja, joiden työssäkäyntialueella on vähintään 100 000 asukasta. Säännöstä ei kuitenkaan sovellettaisi Helsingin työssäkäyntialueella, jossa on parhaillaan käynnissä metropolihallintolain valmistelu.
Valtiovarainministeriö voisi käynnistää erityisen kuntajakoselvityksen, jos kunta täyttää kaupunkiseutuperusteet. Ne taas kuvaavat kaupunkiseudun maankäyttöön, asumiseen, liikenteen kehittämiseen sekä taloudelliseen eriytymiseen liittyviä ongelmia. Perusteet on johdettu kuntarakennelain selvitysvelvollisuusperusteista sekä kuntajaon kehittämisen tavoitteista, joita ovat muun muassa elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne.
Kaupunkiseutuperusteet täyttyvät tällä hetkellä 24 kehyskunnassa yhdeksällä kaupunkiseudulla. Nykyisellään valtioneuvoston toimivalta koskisi Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Oulun, Porin, Tampereen, Turun ja Vaasan kaupunkiseutuja.
Ei pakkoliitosautomaattia
– Lakimuutoksella ei olla luomassa pakkoliitosautomaattia, vaan tarkoituksena on antaa valtioneuvostolle mahdollisuus päättää kuntien yhdistymisestä silloin, kun siihen on olemassa painavat ja perustellut syyt eikä ongelmia voida muilla tavoin ratkaista. Kuntien omat ratkaisut ovat jatkossakin ensisijaisessa roolissa. Näitä vaihtoehtoja kunnat eri puolilla Suomea ovat nyt liitosselvityksissä yhdessä hakemassa, ministerityöryhmän puheenjohtaja, hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen sanoo.
Valtioneuvoston laajennettu toimivalta olisi sidottu menettelyllisesti erityisen kuntajakoselvityksen toimittamiseen kyseisellä alueella sekä kunnalliseen kansanäänestykseen. Erityinen kuntajakoselvitys voitaisiin asettaa koskemaan kaupunkiseutuperusteet täyttäviä kuntia. Selvityksessä olisi tarkasteltava ennen kaikkea maankäytön, asumisen ja liikenteen toimivuutta ja kehittämistä alueella sekä taloudellista eriytymistä.
Mikäli kuntajakoselvittäjä esittäisi selvityksen tuloksena kuntaliitosta, joka ei saisi kunnanvaltuustojen hyväksyntää, valtioneuvosto voisi päättää järjestää kuntaliitoksesta kunnallisen kansanäänestyksen selvittäjän esittämällä ja kaupunkiseutuperusteet täyttävällä alueella. Jos kansanäänestysalueella yhteenlaskettujen äänten enemmistö olisi kuntaliitoksen kannalla, olisi valtioneuvostolla oikeus päättää liitoksesta. Muussa tapauksessa valtioneuvostolla ei olisi oikeutta viedä liitosesitystä eteenpäin. Asukkailla olisi näin ollen veto-oikeus.
Pelkkä myönteinen äänestystulos ei kuitenkaan sinetöisi kuntaliitosta, vaan valtioneuvoston päätöksessä edellytettäisiin, että muutokselle olisi oltava alueen maankäyttöön, asumiseen, liikenteen kehittämiseen tai taloudelliseen eriytymiskehitykseen liittyviä painavia syitä. Lisäksi kuntajaon muuttamisen yleisten perusteiden tulisi täyttyä. Näitä ovat muun muassa alueellinen eheys ja kielellisten oikeuksien toteutuminen.
Menettely toteutettaisiin ensimmäisen kerran vuonna 2015 siten, että kuntaliitokset voisivat tulla voimaan vuoden 2017 alusta. Valtiovarainministeriö voisi jatkossa arvioida kaupunkiseutuperusteiden täyttymistä enintään kerran kunnallisvaalikaudessa.