Hallitus esittää ohjelmassaan, että öljyn käytöstä lämmityksessä luovutaan asteittain 2030-luvun alkuun mennessä. Lämmitysenergia Yhdistyksen erityisasiantuntija Eero Otrosen mielestä ajatus on kunnianhimoinen, mutta sen toteuttamiseksi esitetyt keinot eivät niinkään.
Hänen mukaansa hallituksen onneksi sillä on käytössään liki valmis kaava öljylämmityksestä luopumisen nopeutettuun hallittuun toteuttamiseen. Se on vuonna 2017 tehty jätevesiasetus.
– Jätevesiasetus on tavoitteeltaan, perusperiaatteeltaan ja kohderyhmältään käytännössä kopioitavissa öljylämmityksestä luopumisen nopeuttamisen tukemiseen. Kuten öljylämmittämisenkin kohdalla, jätevesiasetuksessa poliittinen muutoshalu lähti ympäristönsuojelusta, eroavaisuus aiempaan suomalaiseen toimintatapaan on merkittävä ja muutos kohdistuu paljolti iäkkäisiin omakotitaloasujiin haja-asuntoalueelle, Otronen sanoo.
Ympäristönsuojelulaki määrittelee nykyään jätevesien yleisen puhdistamisvelvollisuuden. Ympäristönsuojelulain mukaan jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Samoilla periaatteilla asumisessa pyristellään nyt irti öljystä. Siksi voi soveltaa jätevesiasetusta.
– Öljystä luopumisvaatimus koskisi kaikkia asuinkiinteistöjä, jotka vielä lämpiävät öljykattilalla. Vaatimukset tulee täyttää kymmenen vuoden aikajänteellä. Vaatimuksista voidaan poiketa niin kutsutulla automaattisella ikävapautuksella. Se oikeuttaa 68 vuotta täyttäneet kiinteistönhaltijat poikkeamaan vaatimuksista, Otronen luettelee.
Lisäksi sovellettaisiin kohtuuttomuuden arviointia. Kohtuuttomuutta arvioidessa huomioitaisiin esimerkiksi kiinteistönhaltijan ja kiinteistöllä vakituisesti asuvien korkea ikä tai muut vastaavat elämäntilanteet sekä muut sosiaaliset esteet, kuten pitkäaikainen työttömyys tai sairaudet.
– 68 ikävuoden raja määritellään jätevesiasetuksessa. Taloustutkimuksen Suomalainen öljylämmittäjä -tutkimusraportin mukaan öljylämmittäjistä on yli 68-vuotiaita 48 prosenttia. Ja keski-ikä nousee rivakasti. Öljylämmittäjien määrä pienenee vapaa- ja markkinaehtoisesti noin 5[nbsp]000 asunnon vuositahtia. Nykyvauhdilla viimeinen öljykattila sammuu vuonna 2045. Öljylämmittäminen ja öljylämmittäjä ovat siis Suomessa ylipäätään luonnostaan poistuva ilmiö, Otronen huomauttaa.
Yritelmä on epärealistinen
Otrosen mukaan enemmistö nykyisistä öljylämmittäjistä on eläkeiässä. Yli 30 prosenttia on 60–69-vuotiaita ja yli 40 prosenttia yli 70-vuotiaita. Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2018 eläkeläisten toimeentulo oli keskimäärin 20[nbsp]160 euroa vuodessa eli 1[nbsp]680 euroa kuukaudessa. Öljylämmitteisessä omakotitalossa lämmitysmuodon vaihto maksaa keskimäärin 10[nbsp]000–20[nbsp]000 euroa riippuen talon koosta, iästä ja uudesta lämmitysmuodosta.
Johtopäätös on Otrosen mukaan kiistaton.
– Ei öljylämmittäjillä ole varaa näihin uudistuksiin, joita hallitus yrittää. Ei pienen rahallisen tuen kanssakaan. Mutta jätevesiasetuksesta mallia ottamalla lähtökohta olisi edes suunnilleen reilu, hän sanoo.
Ympäristöministeriön syyskuun alussa julkaiseman tiedotteen mukaan pientalojen omistajille myönnetään nyt avustusta öljylämmitysjärjestelmän vaihtamiseen toiseen lämmitysmuotoon. Avustuksiin on varattu noin 28 miljoonaa euroa. Avustusta voidaan myöntää öljylämmitysjärjestelmän poistamisesta ja lämmitysmuodon muuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin, jotka ovat syntyneet vuoden 2020 kesäkuun alun jälkeen ja vuoden 2022 lopulle saakka.
Avustusta myönnetään 4[nbsp]000 euroa, kun pientalossa siirrytään kaukolämpöön, maalämpöön tai ilma-vesilämpöpumppuun. Muita lämmitysmuotoja avustetaan 2[nbsp]500 eurolla. Fossiilisia polttoaineita käyttäviin rakennuskohtaisiin lämmitysjärjestelmiin avustusta ei myönnetä. Öljylämmitystä ei esimerkiksi voi jättää osaksi lämmitysjärjestelmää.
– Hallitus tavoittelee 28 miljoonalla eurolla noin 10[nbsp]000 omakotitalon poistumista öljylämmityksestä. Summa on täysin alimitoitettu. Vaikka kaikki tavoitelluista 10[nbsp]000 talonomistajasta ottaisivat vähimmäistuen eli 2[nbsp]500 euroa, jo se tekee 25 miljoonaa euroa yhteensä. Valtaosan tarpeesta on syytä olettaa olevan 4[nbsp]000 euron tukia. Eikä 4[nbsp]000 euroakaan riitä kuin noin 25 prosenttiin öljylämmityksestä luopumiseen tarvittavan remontin kustannuksista, Otronen laskee.
– Pelkästään aktiivisia öljylämmittäjiä on 130[nbsp]000 asuntoa. Tuollaisen tuen aktiivisimmat hyödyntäjät ovat heitä, joiden taloustilanteessa remontti ei ole yletön kustannus. Eli he, joille tuki ei varsinaisesti ole suunnattu. Valtion tuen päätarkoitushan on mahdollistaa energiatehokkuusremontti heille, joille se ei muutoin olisi mahdollinen. Nämä ovat realiteetit tuossa hallituksen ”kymmenessä vuodessa irti öljylämmityksestä” -yritelmässä, Otronen lisää.
Pientalojen öljylämmityksen aiheuttama hiilidioksidipäästö on kaksi prosenttia Suomen fossiilisista hiilidioksidipäästöistä. Otronen huomauttaa, että koska Suomi on pakkasmaa, jokin lämmitysjärjestelmä tarvitaan joka tapauksessa.
– Päästöt eivät nollaannu, vaikka öljylämmitys poistettaisiin joka torpasta, hän toteaa.