Verkkouutiset

Seuraavat eduskuntavaalit on määrä järjestää huhtikuussa 2023. Eduskuntatiedotus

Ei ole täällä mitään pysyvää

Puolueen kannatus voi olla gallupin kertomaa suurempi tai pienempi - tai sama kuin gallupissa.
Heikki A. Ollila
Heikki A. Ollila
Heikki A. Ollila on kunnallisneuvos ja entinen kokoomuksen kansanedustaja.

Aloitin virren sanoin, mutta politiikasta kirjoitan.

Parisen vuotta sitten parikin politiikan asiantuntijaa todisteli ja ennusti, että Suomen poliittista elämää odottaa suuri dramaattinen muutos. Suomen perinteinen kolmen suuren puolueen, kokoomuksen, SDP:n ja keskustan hegemonia oli rapautumassa niin, että uudempien voimien, perussuomalaisten ja vihreiden yhteiskannatus nousee suuremmaksi kuin näiden.

Siltä saattoi näyttää. Perussuomalaisten kannatus gallupeissa oli hyvän matkaa päälle kaksikymmentä prosenttia ja vihreilläkin 16-17 prosenttia. Näiden oletettiin eräänlaisina toistensa vastavoimina ruokkivan toisiaan ja ottavan politiikan polarisoituessa yhä kasvavat siivut.

Vaan kuinkas sitten kävikään…?

Viimeisimmissä gallupeissa näiden parin vuoden takaisten nousukkaiden yhteiskannatus on nyt niukin naukin suurempi kuin kokoomuksen 24-25 prosenttia. ”Vanhojen puolueiden” kolmikon muille puolueille mitataan noin 30 prosenttia. Päättymättömän politiikan pelin, jossa erätaukoja ei tunneta, tilanne on nyt tämä. Totean kuitenkin, otsikonkin mukaisesti, että vuoden 2011 vaalien jälkeen keskusta putosi suurimpien puolueiden kärkitriosta, palasi siihen 2015, pudotakseen taas 2019 eduskuntavaaleissa. Kunta- ja aluevaaleissa se on sentään vielä päässyt palkintopallille, lähinnä siksi, että se ei ole perussuomalaisten leipälaji.

Puoluekannatusta mittaavia gallupeja julkaistaan useimmiten kaksi kuukaudessa. Ne eivät juuri poikkea toisistaan, mistä voidaan päätellä ne melko luotettaviksi. Edesmennyt politiikan toimittaja ja kolumnisti Aarno Laitinen totesi joskus, tapansa mukaan kärjistäen, että osuvin gallup on edellisten vaalien tulos. Joskus vähän näin olikin, mutta viime vuosina liikehdintää on ollut enemmän, mistä yllä esimerkki. Viime kuukausina muutokset gallupista toiseen ovat olleet vähäisiä, mikä ei ole estänyt mediaa kehittelemästä niistä otsikoita ja tutkijoita selittelemästä marginaalisten muutosten syitä.

Suurin muutos viime eduskuntavaaleista on ollut kokoomuksen noin 45 prosentin (kahdeksan prosenttiyksikköä) kannatuksen kasvu. Puolueessa varmaan ymmärretään, että ”ei ole täällä mitään pysyvää”. Vaaleissa kannatus voi olla tämän hetken lukuja pienempi. Tai suurempi. Tai sama.

Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS