– Hallitus, jota parlamentaarinen seurantaryhmä on tukenut, ansaitsee erityismaininnan selkokielisistä tilannearvioistaan, toteaa RKP:n ryhmäpuheen pitänyt eduskuntaryhmän puheenjohtaja Stefan Wallin viitaten puolustusselontekoon.
Eduskunta käy keskiviikkona lähetekeskustelun valtioneuvoston puolustusselonteosta.
– Toki, tässä ajassa ei ole syytä kierrellä, kun mietitään Venäjän valtapolitiikkaa, Krimin valtaamista tai toimia itäisessä Ukrainassa.
Wallin viittaa selonteon johdantoon, jossa todetaan, että ”sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen on varauduttava”.
– Se on surullista, mutta valitettavasti on reaalipoliittisesti välttämätöntä, että sellainen käsitys muodostetaan vuonna 2017 siinä Euroopassa ja sillä Itämeren alueella, jonka jo luulimme olevan pysyvän vakauden symboli.
Puolustusselonteko annetaan ajankohtana, jolloin Suomen sotilaallinen toimintaympäristö on muuttunut. Selonteossa todetaan, että sotilaallinen toiminta ja sotilaalliset jännitteet Itämeren alueella ovat lisääntyneet, että sotilaallisten kriisien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt ja että kynnys voimankäyttöön on alentunut.
– Sekään ei ole turha huoli, kun selonteossa todetaan, että ”sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen on varauduttava”.
– Siksi Suomi tarvitsee edelleen uskottavan, kansallisen ja ajan tasalla olevan puolustusjärjestelmän ja siihen liittyviä investointeja.
Wallinin mukaan kriisinaikana Suomeen kohdistuva keinovalikoima olisi varsin laaja. Hän katsoo, että yhteiskunnan haavoittuvuus on lisääntynyt.
– Tarvitaan edelleen kaikkien puolustushaarojen valmiutta, käytöstä poistuvien suorituskykyjen korvaamista, tiedustelua, mutta myös tehokasta varautumista hybridivaikuttamiseen, jolla joku taho esimerkiksi valheita levittämällä yrittää vaikuttaa kansalaismielipiteeseen ja sitä kautta poliittiseen päätöksentekoon tai poliittiseen prosessiin. Avoimessa tietoyhteiskunnassa tämä on valtava haaste.
Wallinin mielestä puolustusselonteon konkreettisin osa liittyy meri- ja ilmapuolustuksen suuriin, strategisiin suorituskykyhankkeisiin ja niiden resursointiin. Laivue 2020 ja HX-hanke ovat mittaluokaltaan erittäin merkittäviä investointeja.
– Selvää on samalla se, että hankinnat tarvitaan, jotta maamme puolustuskyky voidaan turvata. Puolustuksen kehittämistarpeet sekä nykyinen resurssitaso ovat epätasapainossa ja ilman korjausliikettä puolustuskyky heikkenisi.
– Maamme turvallisuus ei ole suhdannekysymys vaan siitä on pidettävä huolta jatkuvasti, muuttuvat uhkakuvat huomioiden.
Wallinin mukaan Suomen kaltaisen maan kannattaa aina harrastaa aktiivista yhteistyötä kaikkien sellaisten rakenteiden puitteissa, joilla on maamme turvallisuutta lujittava vaikutus.
– Pohjoismainen, käytännönläheinen puolustusyhteystyö, bilateraaliyhteistyö Ruotsin kanssa, EU, ETYJ ja syventynyt kumppanuus Naton kanssa ovat esimerkkejä tästä.
Selonteossa toistetaan, että Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea Naton jäsenyyttä ja varmistaa toiminnallaan, että mahdolliselle sotilaalliselle liittoutumiselle ei muodostu käytännön esteitä.
– Mahdollinen liittoutuminen vaatii kuitenkin vahvaa selkänojaa kansalaisten keskuudessa. Myös Nato itse edellyttää uusilta jäsenmailta mitattavissa olevaa positiivista kansalaismielipidettä.
Siksi on tärkeää, että keskustelemme avoimesti ja suoraan puolustuksesta. Se on kypsyyden merkki satavuotiaassa tasavallassa.