Presidentti Donald Trump näyttää valmistautuneen Alaskan perjantaiseen huipputapaamiseen sen virheellisen käsityksen pohjalta, että Vladimir Putin olisi vihdoin valmis edes jonkinlaisiin myönnytyksiin tulitauon saavuttamiseksi Ukrainassa, arvioi Yhdysvaltain entinen apulaisulkoministeri, suurlähettiläs Daniel Fried Atlantic Council -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Presidentin katteeton optimismi perustui hänen mukaansa todennäköisesti joko Moskovassa useaan otteeseen vierailleen erityisedustaja Steve Witkoffin väärinkäsitykseen tai Putinin suoranaiseen harhautukseen.
Todellisuudessa Venäjän diktaattori poistui tapaamisesta toistaen jyrkkää vaatimustaan Ukrainan sodan ”juurisyiden” kitkemisestä ja tarjoamatta vastineeksi muuta kuin tavanomaisia latteuksia.
– Trump voisi vastata Putinin jyrkkyyteen. Hän voisi tehdä sen, mitä uhkasi, ja suostua lopulta kohdistamaan painetta Venäjän talouteen, erityisesti sen öljytuloihin. Siihen on olemassa toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja. Trump voisi myös tehdä selväksi, että Yhdysvallat yhdessä Euroopan kanssa tukee Ukrainaa muun muassa asetoimituksia lisäämällä, Fried toteaa.
Mikäli lähiaikoina vahvistuu, että Kreml ei ole ottanut konkreettisia askelia kohti sodan lopettamista, Trumpin pitäisi viestittää yksityisesti Putinille, että elleivät Ukrainan siviilikohteiden pommitukset pääty, edessä on erittäin nopeita ja kattavia vastatoimia, kuten massiivisia lisäpakotteita Venäjälle ja Euroopan rahoittamia merkittäviä asetoimituksia Ukrainaan, suosittaa Yhdysvaltain Kiovan-lähettiläänä vuosina 2003–2006 toiminut John Herbst.
Amerikkalaisprofessori Brian Whitmoren mukaan Alaskan huippukokous ei muuttanut Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan peruslähtökohtia.
– Venäjän tavoitteet ovat edelleen maksimalistiset ja eliminointiin pyrkivät. Se kävi ilmi Putinin toistuvista kehotuksista puuttua sodan ”juurisyihin”, mikä on kiertoilmaus Ukrainan olemassaololle täysin suvereenina valtiona, Atlantic Councilin Euraasia-keskuksessa työskentelevä Whitmore toteaa.
– Tämä sota ratkaistaan taistelukentällä. Tehokkain tapa varmistaa, että sota päättyy pikemminkin ennemmin kuin myöhemmin ja Ukrainan kannalta edullisesti, on se, että Yhdysvallat liittolaisineen jatkaa Ukrainan aseistamista, hän painottaa.
Uneliaisuudesta uuteen paniikkiin
Brittiläisen Chatham House -ajatushautomon tunnettu Venäjä-asiantuntija Keir Giles varoittaa kahdesta riskistä, joita Alaskan huipputapaamisen jälkimainingeissa on erityisesti syytä varoa.
– Trump ensinnäkin odottaa taas kerran Volodymyr Zelenskyiltä rauhanprosessin edistämistä. Koska Trump ei ole onnistunut vaikuttamaan Putiniin, hän kääntyy kohti pehmeämpää kohdetta ja on valmis käyttämään vaikutusvaltaansa yrittääkseen jälleen pakottaa Zelenskyin tekemään myönnytyksiä maansa tulevaisuudesta, Giles sanoo.
– Toinen riski on, että Eurooppa saattaa jälleen kerran ajatella välittömän vaaran olevan ohi. Eurooppalaisten johtajien paniikki, kun he ryntäsivät ottamaan yhteyttä Trumpiin ja hakemaan yhteistä näkemystä olennaisista intresseistä ennen tämän tapaamista Putinin kanssa, osoittaa, kuinka vähän he ovat tehneet maittensa aseman vahvistamiseksi sen jälkeen, kun tilanne oli viimeksi helmikuussa samanlainen, hän toteaa.
Sen sijaan, että eurooppalaiset valtiojohtajat olisivat vihdoin ottaneet kouriintuntuvia askelia Ukrainan ja siten koko Euroopan tulevaisuuden turvaamiseksi, he saattavat Gilesin mukaan vaipua uneliaisuuteen, kunnes seuraava vastaava tilanne ajaa heidät uudelleen paniikkiin.
