Pertti Alaja on pitkä, harteikas ja vähän pelottavankin näköinen mies, joka ei epäröi olla oma itsensä pyrkimättä miellyttämään ketään, saati pyytelemään anteeksi olemassaoloaan.
Hänestä ei ole aina ihan helppo pitää. Ei mörökölli yritäkään tehdä sitä helpoksi. Jeesmieheksi häntä ei kukaan hauku.
Tuollaiset ihmiset eivät ole kaikkien kavereita, mutta aikaansaavia he useinkin ovat.
Pelin johtaja
En pidä siitä että pyörin mikkihiirenä nurkissa.
Mielivaltaisesti irrotettu säe yhdestä Alajan runosta määrittää täydellisesti hänen henkilönsä ja toimintatapansa.
Sen hän itsekin myöntää oitis. Ja tuntuu arvostavan toisia samanlaisia.
– Kalen kanssa kommunikoimme tosi tiiviisti, olemme tosi läheisiä, hän mainitsee Kalervo Kummolasta, Suomen Jääkiekkoliiton puheenjohtajasta, jota myös rautakansleriksi nimitetään.
Franz Beckenbauer ja Jari Litmanen ovat Alajan suuresti arvostamia jalkapalloilijoita. Edellistä on kutsuttu keisariksi, jälkimmäistä kuninkaaksi, heidän koko joukkueen peliä dominoivan roolinsa vuoksi.
Maalivahtikin ohjaa usein koko kentän pelaajia, hyökkäyksen tähtinimiä myöten.
Kutsu kaukaa
Aikaansaavuudesta. Yksi jalkapalloilumme läpikotaisin tunteva ihminen vakuutti puolitoista vuotta sitten, että Alaja on kansainvälisesti tunnetuin suomalainen jalkapallovaikuttaja.
Maailmalla jotkut muistavat Suomesta Jari Litmasen, vähän harvemmat ehkä myös Sami Hyypiän, mutta Alajan tietävät yllättävän monet.
Se, että MM-kisojen turnausjohtajan tehtäviin Etelä-Afrikkaan 2010 valittiin mies maapallon toiselta puolelta, jalkapalloilun kääpiövaltiosta Suomesta, olikin hämmästyttävää.
Asetelmana. Ei se, että valinta kohdistui Alajaan.
Sana hallussa
La Strada. Maalasit sen. / Vastavalossa olet jumalattoman kaunis.
Rohkeudesta. Ihan jokainen keski-ikäinen mies ei julkaise runokirjaa suhteellisen henkilökohtaisinekin rakkausrunoineen.
Esikoiskokoelman Hyvää yötä, Kleopatra ilmestymisestä on kuusi vuotta. Uusi runokirja on tulossa vuoden kahden sisällä. Sitten, kun on riittävän hyviä julkaisukelpoisia runoja.
Itsekriittisyyttä on, mutta myös kirjallista lahjakkuutta ja itseironiaakin. Kirjailijalla, joka esikoisensa takakanteen on painattanut, että hänen intohimojaan ovat: Rooma, kirjat, Bachin passiot, Saimaa, päiväunet, pirssikyydit ja urheilun koko kirjo.
Alaja ja jalkapallo omin silmin
Mikä on ensimmäinen muistikuvasi jalkapalloiluun liittyen?
– Isän kanssa katsomosta Töölön Pallokentällä 1950-luvun puolivälin vaiheilla. Toinen muistikuva isoveljen vieressä, kun tämä luki Uuden Suomen jalkapalloselostuksia kolme–neljävuotiaille. Silmät pyöreinä ihailimme valokuvia identtisen kaksosveljeni Erkin kanssa.
Milloin mielessäsi kävi ensi kertaa ajatus jalkapalloilusta ammattinasi?
– B-junnuissa HJK:n kesäleirillä 1967, kun maajoukkuepelaaja Stig Holmqvist, joka oli seurannut viikon leiriä puhumatta sanaakaan, nimesi kolme pelaajaa, joista voi tulla maajoukkuepelaajia. Olin yksi heistä.
Harkitsitko muita ammatteja?
– Kauppakorkeakoulussa diplomaatin ura kiehtoi, viestinnän alalla mainostoimistossa olin peliuran jälkeen useita vuosia, kirjailijan polku on aina kiehtonut.
Mitkä ovat tärkeimmät missiosi Palloliitossa?
– Seurojen auttaminen ja kannustaminen arjessa ja juhlassa, pelaajakehitykseen panostaminen ja erityiskehitysohjelma futsalille, jalkapallo-olosuhteiden kaikkinainen parantaminen.
Missä asioissa suomalaiset jalkapalloilijat ja joukkueet ovat pahiten jäljessä Manner-Euroopan tasoa?
– Eiköhän se ole se, että tarvitsemme yhä kovempitasoisia pelejä pelitempomme nostamiseksi.
Mistä asioista liitossa käydään kiivainta keskustelua?
– Liiton puitteissa on juuri nyt hyvä virinä, asioista keskustellaan, ja sitten kun tullaan päätöksentekoon, pystytään tekemään mittavia ratkaisuja. Nyt juuri on noussut sarjajärjestelmä esiin, ja siitä puhutaan. Uusi pääsihteerimme Marco Casagrande juoksuttaa keskusteluja Kakkosen, Ykkösen ja liigaseurojen kanssa.
Miten suuri ongelma ovat manipuloidut pelitulokset?
– Ottelujen manipulointi on rikollista toimintaa. Onneksi liittomme, Veikkaus, poliisi, valtio sekä UEFA, FIFA ja muut ulkomaiset toimijat taistelevat sitä vastaan samassa rintamassa.
Manipuloinnin yhteys pelaajien matalaan ja yhä laskevaan palkkatasoon?
– Siinä on varmasti osoitettu suoraa yhteyttä eräissä tapauksissa, yleistää ei voi.
Miten nykyaikaan sopivat puheet palaamisesta puoliammattilaisuuteen Suomen jalkapalloilussa?
– Suomalainen futaaja menestyy vain harjoittelemalla vähintään yhtä hyvin kuin pelaajat muualla maailmassa. Se tarkoittaa kokopäiväistä asennoitumista harjoitteluun, muttei sulje pois esimerkiksi itsensä kehittämistä opiskeluilla.
Miten voivat jalkapalloilijoidemme eri ikäluokat?
– Ihan hyvin, olemme kasvattamassa kokonaisuudessa harrastajamääriä noin neljällä prosentilla viime vuodesta. Mitä nuoremmat ikäluokat, sitä enemmän harrastajia.
Entä naisten jalkapallo?
– Jalkapalloa pelaavat naiset, miehet, tytöt ja pojat. Kaikki ovat yhtä tervetulleita. Tulkaa katsomaan esimerkiksi Stadicupia, Euroopan suurinta tyttöfutisturnausta. Se on sellaista ilon ja pallon juhlaa, ettei paremmasta väliä.
Onko totta väite, että Kaikki Pelaa -ajattelu on pilannut jalkapallomme huipputason?
– Kaikki Pelaa tarkoittaa jokaiselle mahdollisuutta tulla mukaan seuraan riemuitsemaan jalkapallon kujeista. Kun saa pelata, voi myös lähteä tavoittelemaan huippujalkapalloilijan askelmerkkejä, jos kiinnostaa.
Lue myös: Palloliiton puheenjohtajan mielestä kaikkien aikojen pelaajat ovat…