Presidentti Sauli Niinistö on antanut Kultarannassa haastattelun ruotsalaiselle Dagens Nyheterille.
– Suomi oli ensimmäisten joukossa jotka tuomitsivat aggression Krimillä. Seisomme selkeästi ja selvästi Venäjän vastaisten pakotteiden takana, vaikka ne vaikuttavat meihin, ennen kaikkea talouteemme. Silti (pakotteista) ei tule erityisen paljon sisäistä arvostelua. Eivät edes ne, jotka henkilökohtaisesti ovat menettäneet eniten sano että Suomi olisi toiminut väärin, presidentti Niinistö sanoo DN:ssa.
Presidentin mukaan dialogi Moskovan kanssa on tapa varmistautua siitä, että on tie eteenpäin sinä päivänä, kun poliittiset edellytykset mahdollistavat sen. Hän kertoo joskus havainneensa että sekä Venäjän että lännen johtajat odottavat hänen välittävän. Sen hän sanoo myös tehneensä.
– Viime aikoina olen huomannut, että sillä on ollut tietty merkitys. En aio tehdä itseäni tärkeäksi ja selvittää tarkkaan mikä, sanon vain että myös USA:ssa tiedetään että (Vladimir) Putin haluaa tämän kontaktimuodon USA:an. Se alkaa olla, enemmän ja enemmän.
DN kysyy rajasta ymmärtämisen ja hyväksymisen välillä sille, mitä Venäjä tekee.
– Ei ole kysymys hyväksymisestä ollenkaan. Ei myöskään ymmärtämisestä – sana ymmärtäminen merkitsee minulle myönteistä empatiaa, siksi en mieluummin käytä sitä. Puhun sen tajuamisesta (att fatta) mitä venäläiset ajattelevat. Se on kaikki. Hyväksyminen sitä vastoin on olla samaa mieltä. Sitä en ole.
Sauli Niinistö sanoo, että kaikille on tärkeää ja kaikki kysyvät mitä Vladimir Putin oikein tavoittelee, ”itsekään en väitä tietäväni varmuudella”. Hän kertoo Putinin nyt puhuvan heidän keskusteluissaan ilman selityksiä Venäjän toiminnasta ja menevän syvemmälle substanssiin.
– Kun hän nyt vierailee Kultarannassa heinäkuussa, tulemme suurella varmuudella puhumaan Minskin sopimuksesta, meillä tulee varmasti olemaan intensiivisiä keskusteluja.
Presidentiltä kysytään Itämeren turvallisuustilanteesta.
– Täällä Suomessa käytiin ennen eduskuntavaaleja läpi kaikkia ajateltavissa olevia skenaarioita jotka voisivat johtaa kolmanteen maailmansotaan. Tästä julkisesti spekulointi ei ole oikein minun tehtäväni. Mutta yksi asia on selvä: on oltava valmiina kaikkeen. Haluan kuitenkin muistuttaa, että mitä Suomeen tulee, ei kukaan vakavasti otettava ihminen usko että Venäjä hyökkäisi juuri Suomeen, ei liioin Ruotsiin, Sauli Niinistö vastaa.
Niinistön mukaan ”me emme voi kieltää itseltämme mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä”.
– Se olisi vakava virhe, koska se on turvallisuuspoliittinen instrumentti. Venäjä tietää että meillä on tämä instrumentti. Hyvä. Nyt panostamme kumppanuuteemme ja yhteensopivuuteemme Naton kanssa niin pitkälle kuin se on mahdollista. Jos näemme selvän huonontumisen turvallisuustilanteessa ja omassa tilanteessamme – silloin voimme hakea jäsenyyttä.
DN kysyy, eikö ole liian myöhäistä ottaa palovakuutusta kun talo jo palaa.
– Minä en puhu mistään tulipalosta. Silloin on taatusti liian myöhä. Puhun siitä miten me näemme tulevan kehityksen. Tänään puhutaan Natosta, Natosta ja Natosta, mutta maailmassa jossa tapahtuu epämukavia asioita, on aina menty erilaisiin kokoonpanoihin.
Presidentin mukaan kansanäänestys Natosta tulisi olemaan itsestään selvä.
– Nato itse edellyttää kansan enemmistön tukea ja jos mitään kansanäänestystä ei pidetä… miten se tehdään? Tekeekö mielipideinstituutti tutkimuksen, hän ihmettelee.
– Jos haluaa lisätä Naton vastaisuutta Suomessa, on tietysti hyvä tapa vastustaa kansanäänestystä. Mutta minusta on vaarallista pitää kansan mielipidettä vaarallisena.