Ennusteen mukaan asuntojen hinnat nousevat Espoossa saman verran kuin koko maassa, mutta Vantaalla hinnat nousevat koko maata vähemmän eli 2 prosenttia. Suurista kaupungeista Turun ja Tampereen hinnat nousevat koko maan tahdissa. Jyväskylässä hinnat nousevat 1,5 ja Oulussa 1 prosenttia.
Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen uusien sopimusten vuokrat kallistuvat vastoin aiempia vuosia vähemmän kuin asuntojen hinnat eli noin 2 prosenttia. Turussa ja Helsingissä vuokrat nousevat 3 prosenttia ja Espoossa 2,5 prosenttia.
Ennustajan mukaan tilanne asuntomarkkinoilla suhteessa kotitalouksien tulokehitykseen on koko maan tasolla vakaa.
– Suomen asuntomarkkinoilla ei ole perinteistä hintakuplaa, ennusteessa todetaan.
Kotitalouksien velkaantuminen keskittyy tietyille alueille, mutta velan suhde tuloihin on merkittävän korkea vain muutamilla alueilla, kuten kehyskunnissa.
Hintajohtajana jatkaa Helsinki, missä myös neliöhintojen suhde kotitalouden keskimääräisiin käytettävissä oleviin tuloihin on kasvanut noin 1,5 prosenttiyksikköä vuoden 2009 jälkeen.
Hinnat eivät voi nousta loputtomiin
Helsingin kotitalouksien tulokehitystä nopeampaa hintakehitystä pitää osaltaan yllä ikääntyvien henkilöiden hakeutuminen lähelle palveluja. Toinen keskeinen tekijä on sijoittajien aktiivisuuden lisääntyminen. Sijoittajia kiinnostavat erityisesti pienet asunnot hyvällä sijainnilla.
Hintakehitys onkin ollut Helsingissä nopeinta yksiöissä sekä keskeisissä sijainneissa. Lopulta hintataso kuitenkin sopeutuu asukkaiden maksukyvyn mukaan.
Helsinginkään hintakehitys ei voi pitkällä aikavälillä loputtomasti erkaantua tulojen määrittämästä tasosta. Matala korkotaso ja nopeasti kohonneet vuokrat ovat lisänneet asuntosijoittamisen suosiota. Sijoittamisen merkitystä on entisestään kasvattanut asuntomarkkinoille sijoittavien rahastojen kasvu.
Sijoittajien mielenkiinto kohdistuu vain osaan asuntokannasta, joten tämä osaltaan lisää hintakehityksen eroja sekä alueiden välillä että alueiden sisällä.
Rakennepaketilla ei välitöntä vaikutusta
PTT:n mukaan hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimenpiteet asuntomarkkinoiden osalta ovat vaikuttavuudeltaan oikean suuntaisia. Niillä tuskin kuitenkaan on merkittäviä välittömiä positiivisia vaikutuksia asuntotuotantoon.
– Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman vaikuttavimpia toimenpiteitä ovat metropolihallinnon kehittäminen ja kaupunkirakenteen tiivistäminen. Näiden päätösten täytäntöönpanossa kunnilla on aivan keskeinen rooli. Kestävyysvaje on siis tältäkin osin koko julkisen sektorin haaste.